1500-luvulla asteekkien määrä väheni 25 miljoonasta yhteen miljoonaan. Tutkijat uskovat löytäneensä siihen syyn.

Tutkijat: Salmonella tappoi asteekkeja

Tutkijat ovat vuosisatoja kiistelleet siitä, miksi asteekkien valtakunta romahti 1500-luvulla. Nyt on löydetty dna-todisteita epidemiasta, joka tappoi 80 prosenttia väestöstä.

perjantai 24. helmikuuta 2017 teksti Emrah Sütcü

Kun espanjalaiset saapuivat Meksikoon vuonna 1519, asteekkien valtakunnassa oli noin 25 miljoonaa asukasta. Vuosisata myöhemmin väestömäärä oli laskenut vain yhteen miljoonaan ja mahtava valtio oli romahtanut.

Syy valtavaan kuolleisuuteen olivat espanjalaisten tuomat sairaudet, joille asteekeilla ei ollut vastustuskykyä.

Ensimmäiset dna-todisteet

Historioitsijoiden kesken on ollut erimielisyyttä siitä, mikä sairaus romahdutti asteekkivaltion. On ehdotettu tuhkarokkoa, isorokkoa ja lavantautia, mutta aiemmin mistään sairauksista ei ole löydetty dna-todisteita. Nyt on.

Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa löytänyt jälkiä bakteerista, joka on ehkä koitunut asteekkien kohtaloksi: salmonellasta.

80 prosenttia kuoli

Tutkijat ottivat dna-näytteen 29 luurangolta Etelä-Meksikossa sijaitsevalta hautausmaalta. 24 tutkittavista oli kuollut ajalla 1545–1550, jolloin erityisen tappava epidemia vei hengen 80 prosentilta väestöstä.

Tutkijat eristivät sen jälkeen bakteerien dna:ta ihmisen dna:sta ja vertasivat sitä 2 700 nykyään tunnettuun bakteeriin.

Asiantuntijat innostuivat tuloksista

Tutkimuksessa monilta vainajista löytyi erityisen tappavaa Salmonella Paratyphi C -bakteeria. Bakteeri tarttuu ulosteesta, ja hoitamattomana sen aiheuttama tauti tappaa jopa 15 prosenttia tartunnan saaneista.

Asiantuntijat ovat innostuneita tuloksista, mutta tieteellisen käytännön mukaan niiden varmistaminen vaatii vielä lisätutkimuksia.

Ehkä sinua kiinnostaa...