Vain filosofeilla oli parta Aristoteleen aikaan.

© Shutterstock

Historian pikakurssi: Kuka oli filosofi Aristoteles?

”Epäilys on viisauden alku” sanoi Aristoteles. Mutta kuka hän oikeastaan oli? Lue kaikki oleellinen kreikkalaisfilosofista viidessä minuutissa.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Aristoteles: Elämä

Syntyi: Stageirassa Kreikassa

Opinnot: Opiskeli filosofiaa Platonin Akatemiassa Ateenassa sekä itsenäisesti kasvi-, eläin- ja luonnontieteitä.

Työ: Filosofi, luonnontieteilijä, opettaja ja poliittinen ajattelija.

Tunnetuin teos: Politiikka, joka käsittelee valtiomuotoja ja ihannevaltiota.

Siviilisääty: Naimisissa, kaksi tai kolme lasta.

3 Aristoteleen elämän merkkipaalua

  • Aristoteleella oli kyltymätön tiedonhalu. Se tarttui häneen Makedonian hovissa, missä hänen isänsä toimi kuninkaan henkilääkärinä.

  • 18-vuotiaana Aristoteles lähetettiin Ateenaan, jossa hän opiskeli kuuluisan Platonin johdolla. Platon mieltyi oppilaaseensa niin, että antoi tälle lisänimen ”Järki”.

  • Vuonna 343 eaa. Makedonian kuningas tarvitsi opettajan pojalleen Aleksanterille, (myöh. Aleksanteri Suuri). Aristoteles nimitettiin toimeen suureksi ilokseen.

...ja laskukausi

Aristoteles pelkäsi henkensä puolesta ja lähti maanpakoon, kun Ateenassa puhkesi levottomuuksia Aleksanteri Suuren kuoltua 323 eaa. Hän kuoli seuraavana vuonna.

Aristoteles: Tärkeimmät ajatukset

  • Maailmaa on tutkittava!
    Ennen Aristotelesta ajattelijat pitivät ideoita tärkeämpinä kuin todellista, fyysistä maailmaa. Jotkut jopa väittivät, ettei ulkomaailmaa ole kuin ihmisten ajatuksissa. Aristoteles uskoi, että kaikki tieto alkoi fyysisen maailman, kuten Auringon ja Kuun liikkeiden, tutkimuksesta.


  • Kaikki noudattaa suunnitelmaa

    Maailma muuttuu jatkuvasti, mutta mikään ei ole sattumaa. Kun planeetat kiertävät taivaalla ja aurinko nousee joka päivä, syynä on maailmankaikkeutta ohjaava jumaluus. Aristoteleelle jumala ei ollut silti olento, joka puuttuu maailman kulkuun, vaan perussyy, joka on passiivisesti vastuussa vakaudesta ja tasapainosta.


  • Ihminen on poliittinen eläin

    Aristoteles sanoi, että ihmisillä on luontainen pyrkimys muodostaa poliittisia yhteisöjä, sillä vain niiden kautta he voivat saavuttaa tavoitteensa.

    Politiikan tärkein tavoite on tasa-arvo. Siksi valtion on suojeltava sekä rikkaita että köyhiä.

    Kaikkien vapaiden miesten tulee olla päättämässä valtiojärjestyksestä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä paljon sananvaltaa.

    Eniten valtaa tulee olla filosofeilla ja muilla oppineilla, sillä heillä on eniten poliittista ymmärrystä. Tavallisen kansan, kuten maanviljelijöiden, kokemukset ja mielipiteet ovat kuitenkin myös arvokkaita.

    Ottamalla eri yhteiskuntaluokat mukaan päätöksentekoon valtio lisää kokonaistiedon määrää ja pystyy sen ansiosta tekemään parempia päätöksiä.

    Aristoteleen mukaan valtion tulee lisäksi olla omavarainen. Omavaraisuus tekee valtiosta riippumattoman muusta maailmasta ja vahvistaa sen kansalaisten välistä yhteisöllisyyttä. 

Aristoteles vaikutti luonnontieteeseen

Aristoteles perusti maailman ensimmäisen suuren tutkimuskirjaston, jota jäljiteltiin mm. Aleksandriassa.

© Getty Images & iamsnyg.com

Aristoteles keräsi järjestelmällisesti tietoa luonnosta ja eläimistä.

Ennen häntä tutkijat olivat kehittäneet teorioita vain ajatteluun perustuen sen sijaan että olisivat tarkkailleet todellista maailmaa. Aristoteleen menetelmä muodosti perustan modernille tieteelle.

Vain harva tietää Aristoteleesta...

... että hän tutki muun muassa linnunmunia Lesboksen saaressa Kreikassa. Hän seurasi linnunsikiön kehityksen vaiheita rikkomalla eri ikäisiä munia. 

Aiemmin oli uskottu, että sikiöt olivat heti ”valmiita” ja vain kasvoivat kokoa. Aristoteleen tutkimukset kumosivat käsityksen.

Ehkä sinua kiinnostaa...