Aristoteleen Ateenaan perustama filosofikoulu houkutteli oppilaita kaukaakin. Monet Aristoteleen teokset olivat lähes kahdentuhannen vuoden ajan Euroopan yliopistojen peruskirjallisuutta.

Aristoteles: Filosofian mestari

Kreikkalainen tutkija, ajattelija ja valtiomies Aristoteles loi pohjan koko länsimaiselle sivistykselle. Hänen työnsä vaikuttaa yhä noin 2 400 vuotta myöhemmin.

maanantai 11. kesäkuuta 2012 teksti Jesper Rovsing Olsen

Pienellä niemellä Khalkidiken niemimaalla Pohjois-Kreikassa jylhän maiseman keskellä voi yhä nähdä vanhan rannikkokaupungin raunioita. Kreikassa on runsaasti paljon niitä hienompia ja paremmin säilyneitä muinaismuistoja, mutta Stageiran rauniot ovat silti erityisen tärkeät.

Stageira on paikka, jossa filosofi Aristoteles syntyi lähes 2 400 vuotta sitten. Koko länsimainen filosofia ja maailmankuva – tapamme ajatella ja hahmottaa maailmaa – on muovautunut Aristoteleen ajatusten pohjalta.

Lapsuus hovissa

Aristoteles syntyi vuonna 384 eaa., ja hänellä oli alusta asti elämässään hyvät lähtökohdat. Hänen isänsä jatkoi sukunsa perinteitä makedonialaisen kuninkaan henkilääkärinä, ja Aristoteles sai elää etuoikeutettua elämää makedonialaisen aatelin lasten kanssa. He saivat esimerkiksi nauttia aikansa parhaasta koulutuksesta.

Pian huomattiin, että kuninkaan henkilääkärin poika oli poikkeuksellisen lahjakas käytännöllisesti katsoen kaikilla oppialoilla. Fysiikka, biologia, psykologia, filosofia, matematiikka – Aristotelesta kiinnosti aivan kaikki. Hän imi tietoa itseensä niin, että lopulta hänen opettajansa joutuivat antamaan periksi: heillä ei kerta kaikkiaan ollut hänelle enää mitään uutta opetettavaa.

18-vuotiaana Aristoteles lähetettiin Ateenaan opiskelemaan antiikin maailman johtavassa koulussa, Platonin akatemiassa.

Eripuraa Platonin kanssa

Platon oli ollut filosofi Sokrateen oppilas, ja hänen akatemiansa oli läntisen maailman ensimmäinen korkean asteen oppilaitos. Aristoteleesta tuli pian yksi Platonin parhaista oppilaista, ja Platon käytti hänestä nimitystä Nous, ”äly”. Akatemian aikanaan Aristoteles vakiinnutti asemansa suurena filosofina.

Aristoteles ja Platon eivät silti olleet yhtä mieltä läheskään kaikesta. Aristoteles piti tehtävänään selittää fyysisen maailman perusperiaatteet, ja hän uskoi onnistuvansa siinä muun muassa tutkimalla esineitä ja ilmiöitä. Platon sen sijaan näki fyysisen maailman vain varjona henkisestä maailmasta ja ideoista, jotka olivat hänen filosofisten ajatustensa kohde.

Kun Platon kuoli vuonna 347 eaa., hänen filosofikoulunsa toimintaa ei jatkanutkaan Aristoteles vaan eräs toinen oppilas. Hieman aiemmin 37-vuotias Aristoteles oli lähtenyt Ateenasta ja asettunut Lesboksen saarelle, missä hän paneutui toden teolla luonnon tutkimiseen.

Tiesikö Aristoteles kaiken?

Aristoteles tutki kaikella tarmollaan saaren kasvistoa ja Egeanmeren eläimistöä ja kävi tarkasti läpi jokaisen kasvin ja merieläimen. Häntä pidetäänkin yhtenä luonnontieteen perustajista.

Vuonna 343 eaa. Aristoteles kutsuttiin Makedonian hoviin kuninkaan pojan yksityisopettajaksi. Aristoteles opetti niin luonnontieteitä, retoriikkaa kuin politiikkaakin pojalle, jonka jälkimaa­ilma tuntee nimellä Aleksanteri Suuri.

Kolme vuotta myöhemmin Aristoteles palasi Ateenaan ja perusti pian oman filosofikoulunsa koulutuskeskus Lykeioniin, jonne hän kokosi läntisen maailman ensimmäisen varsinaisen tutkimuskirjaston. Lykeionissa hän myös työsti monia tärkeimmistä teoksistaan.

Aristoteles paneutui käytännössä kaikkiin aikansa tieteisiin ja esitteli tutkimustyön perusmenetelmät, joista tuli myöhemmin Euroopan tieteellisen työn perusta.

Aristoteleen filosofiset ajatukset muun muassa etiikasta, moraalista ja teologiasta levisivät Lähi-itään ja vaikuttivat myöhemmin ratkaisevasti sekä kristinuskon että islamin etiikkaan. Hänen tieteelliset teoriansa tähtitieteen, eläintieteen, anatomian ja fysiikan alalla hallitsivat kaikkea eurooppalaista ajat­telua aina 1600-luvulle asti.

Aristoteleen laaja-alaisuus on saanut jotkut tutkijat uskomaan, että Aristoteles todella tiesi kaiken, mitä hänen aikanaan oli mahdollista tietää. Sellaiseen ei ole kukaan hänen jälkeensä pystynyt.

Pakeni henkensä edestä

Vuonna 323 eaa. Aristoteleen ura Ateenassa päättyi äkisti, kun Aleksanteri Suuri kuoli sotaretkellään idässä. Ateena oli ollut makedonialaisten hallinnassa, mutta nyt kaupunkivaltion asukkaat näkivät mahdollisuuden voittaa takaisin vapautensa. Koska Aristoteleella oli ollut läm­pimät suhteet makedonialaiseen kuningasperheeseen, hänen tilanteensa Ateenassa alkoi käydä tukalaksi.

Lopulta Aristoteles pakeni kaupungista. Hän muisti, kuinka ateenalaiset 76 vuotta aiemmin olivat vaatineet filosofi Sokrateen kuolemaa. ”En salli ateenalaisten rikkoa kahta kertaa filosofiaa vastaan”, totesi Aristoteles ja muutti perheensä maatilalle Pohjois-Kreikkaan.

Aristoteles kuoli luonnollisen kuoleman 61-vuotiaana. vuonna 322 eaa.

Ehkä sinua kiinnostaa...