He olivat nykyihmisiä rotevampia, ja heillä oli lyhyemmät raajat ja leveämpi rintakehä. 

© Museum of Toulouse

Neandertalilaisten dna aiheuttaa meille vaivoja

Uusi tutkimus osoittaa, että monet nykyihmisiä vaivaavat sairaudet johtuvat neandertalilaisilta perityistä geeneistä.

tiistai 10. toukokuuta 2016 teksti Emrah Sütcü

Muualla kuin Afrikassa elävien nykyihmisten perimästä 1,5–4 prosenttia on peräisin neandertalin­ihmisiltä. Vaikka osuus on pieni, neandertalilaisilta perityillä gee­neillä on yllättävän negatiivinen vaikutus nyky­ihmisten terveyteen. 

Yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän mukaan moni sairaus johtuu juuri esivanhempiemme neandertalilaisilta perimistä geeneistä.

Veritulppien riski

Vanderbilt-yliopiston tutkijat vertasivat ensimmäisinä 28  000 eurooppalaisen terveystietoja ja biologisia näytteitä neandertalilaisten kivettyneistä luista eristettyyn dna:han. 

He löysivät useita geneettisiä muutoksia, jotka liittyvät muun muassa kohonneeseen riskiin sairastua veritulppaan, ihosyöpään tai masennukseen.

Tutkijoiden mukaan neandertalilaisilta perityistä geeneistä oli esi-isillemme hyötyä 40  000 vuotta sitten, kun he muuttivat uusille asuinalueille ja kohtasivat siellä uusia taudinaiheuttajia.

Edut ovat muuttuneet haitoiksi

Nyt noista geeneistä on kuitenkin tullut rasite. Esimerkiksi veren nopean hyytymisen aiheuttava geeni suojasi muinoin haavoja bakteereilta. Nyky­ihmisellä samainen geeni kuitenkin lisää riskiä sairastua veritulppaan.

Neandertalilaisten huonot vaikutukset: 

  • Masennus. Neandertalinihmisten dna on luulta­vasti lisännyt nyky­ihmisten taipumusta sairastua masennukseen. 
  • Veritulpat. Neandertalilais-dna saa veren hyytymään nopeasti. Se voi aiheuttaa myös veritulppia. 
  • Puutostaudit. Neander­talilai­silta peritty geeni säätelee hiilihyd­raat­teja pilkkovaa B1-vitamiinia. Nyky­ruokaa syöville se voi aiheuttaa erilaisia puutostiloja.
  • Ihosyöpä. Neandertalilaisten iho mukautui ­kestämään sen ajan ­auringonpaahdetta. Siihen liittyvä dna-muunnos lisää nykyihmisen riskiä sairastua ihosyöpään.  
  • Virtsavaivat. Moni neandertalinihmisiltä peritty geeni voi liittyä erilaisiin munuais- ja virtsaamisvaivoihin

3 nopeaa...

  • Missä neandertalinihmiset elivät?

Ensimmäiset dokumentoidut neandertalin­ihmis­ten luut löydettiin Saksasta vuonna 1856. Sittemmin neandertalilaisten jäännöksiä on löydetty eri puolilta Eurooppaa ja Lähi-itää sekä idempää jopa Keski-Venäjältä asti.

  • Miksi neandertalilaiset katosivat?

Emme tiedä varmasti. Löytöjen perusteella neandertalilaiset olivat melko älykkäitä: he valmistivat kehittyneitä työkaluja, he osasivat puhua ja heillä oli muun muassa hautaamiseen liittyviä rituaaleja. Jotkut tutkijat uskovat, että he elivät pienissä eristyneissä ryhmissä ja ­altistuivat siksi sisäsiitokselle ja taudeille.

  • Miltä neandertalinihmiset näyttivät?

He olivat nykyihmisiä rotevampia, ja heillä oli lyhyemmät raajat ja leveämpi rintakehä. Vuonna 2007 tehdyn dna-analyysin perusteella heillä oli vaalea iho ja vaaleat tai punertavat hiukset.

Ehkä sinua kiinnostaa...