Tutankhamen avioitui sisarensa Ankhesenamenin kanssa. Sisarusavioliitot olivat Egyptin kuninkaallisten keskuudessa yleisiä.

© Bridgeman

Top 10: Egyptin mahtavimmat faraot

Faraot rakensivat Niilin varrelle vauraan valtakunnan, keräsivät suunnattomia rikkauksia, pystyttivät pyramideja ja jättivät vaikuttavan kulttuuriperinnön. Listasimme Egyptin historian merkittävimmät faraot.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016 teksti Mette Iversen

10: Merneith (Hallintokausi 2900-luvulla eaa.)

Äiti nousi itse valtaistuimelle.

Merneith-nimisen naisen hautaan on kaiverrettu teksti ”Kuninkaan äiti” hänen nimensä viereen. ­Merneith oli kuitenkin enemmän kuin vain farao Denin äiti.
­

Merneith oli Egyptin ensimmäinen naisfarao, ja hän näytti tuleville sukupolville mallia siitä, miten vahva nainen voi nousta valtaan poikiensa avulla.

Hän on myös ainoa nainen, joka on haudattu Abydoksen Umm el-Qa’abin hauta-alueelle muiden 1. ­dynastian faraoiden rinnalle.

9: Tutankhamen (Hallintokausi 1333–1323 eaa.)

Poikakuningas on tutkijoiden suosikkifarao.

18-vuotiaana kuollut Tutankhamen ei ollut eläessään erityisen merkittävä farao.

Hänen kulta-aikansa koitti ­vasta 3  000 vuotta myöhemmin, kun arkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta vuonna 1922.

Haudassa oli yli 700 esinettä, jotka kertoivat ­nuoren faraon elämästä.

Haudan arvok­kaasta sarkofagista löytyi myös poika­faraon hyvin säilynyt muumio.

Hauta-aarteiden joukossa oli runsaasti kultaesineitä, koristeltuja arkkuja, neljät hevosvaunut ja eläinaiheilla koristeltuja sänkyjä.

Egyptin valtio piti esineet itsellään, ja esimerkiksi Tut­ankh­amenin kultainen kuolinnaamio on nykyään esillä ­Kairon Egyptiläisessä museossa.

Tutankhamen avioitui sisarensa Ankhesenamenin kanssa. Sisarus­avioliitot olivat Egyptin kuninkaallisten keskuudessa yleisiä.

© Bridgeman

8: Senusret I (Hallintokausi 1971–1926 eaa.)

Soturifarao kutsui itseään ”Aasian kurkunleikkaajaksi”

Senusret I kävi alati sotaa ja laajensi Egyptiä Palestiinaan, Libyaan ja Nubiaan asti.

Itse­tietoinen farao kutsui itseään ”Aasian kurkunleikkaajaksi” ja kaiverrutti aasialaisten
vihollistensa nimiä ruukkuihin, joita hän rikkoi rituaa­leissa – aivan kuten hän aikoi ­murskata viholli­sensa tosielämässä.

7: Kleopatra VII (Hallintokausi 51–30 eaa.)

Kleopatra menetti valtakunnan.

Kleopatra VII oli faraoiden Egyptin viimeinen hallitsija.

Hän liittoutui Rooman mahtimiesten kanssa, mutta hänen valtakautensa päättyi sotilaalliseen tappioon ja kuolemaan.

Kleopatra sai pojan Julius Caesarin kanssa ja avioitui Marcus Antoniuksen kanssa.

Kleopatran ja Marcus Antoniuksen tappio Octavianukselle Aktionin meri­taistelussa sinetöi sekä Kleopatran että Egyptin kohtalon.

Faraoiden aikakausi päättyi Kleopatran itsemurhaan.

Kleopatran kerrotaan tehneen itsemurhan antamalla myrkkykäärmeen purra itseään.

© Bridgeman

6: Tuthmosis III (Hallintokausi 1479–1425 eaa.) 

Niilin Napoleon.

Pönäkkä Tuthmosis III oli taitava sotapäällikkö, joka johti joukkonsa ­Nubiaan ja Syyriaan asti ja teki Egyptistä suuremman kuin kos­kaan.

Tuthmosik­sen äitipuoli Hatšepesut oli 13 vuotta ­hänen kanssahallitsijansa, ja päästyään hänes­tä eroon Tuthmosis antoi tuhota häntä esittävät kuvat. 

5: Hatšepesut (Hallintokausi 1479–1458 eaa.)

Äitipuoli teki itsestään faraon.

Hatšepesut pyrki valtaan ­poikansa avulla.

Hänet nimitettiin 3-vuotiaan poikapuolensa Tuthmosis III:n kanssahallitsijaksi siihen saakka, kunnes tämä pystyisi ­hallitsemaan yksin.

Hatšepesut kuitenkin valitutti itsensä yksin­val­tai­­seksi faraoksi ja johti useita sotaretkiä.

Parhaiten tunnetaan Hatše­pesutin tutkimusretki Puntin maahan, jonka sijaintia ei enää tiedetä ja josta hän toi norsun­luuta ja suitsukekasveja.

Puntin-matkaa ­kuvataan Hatše­pesu­tin Deir el-Baharissa sijaitsevan hauta­temppelin seinämaalauksissa, ja sitä ­pidetään ensimmäisenä kasvi­­tie­teel­lisenä tutkimusretkenä.

Hatše­pesut pönkitti valtaansa miesten maailmassa käyttämällä nimeä Maatkare eli ”Totuus on Auringonjumalan ­sielu”, joka korosti hänen jumalallisuuttaan.

4: Djeser (Hallintokausi 2670 eaa. alkaen 19–28 vuoden ajan)

Ensimmäisen pyramidin rakentaja.

Farao Djeser varmisti paikkansa historiassa rakennuttamalla Egyptin ensimmäisen pyramidin.

62 metrin korkuinen porraspyramidi ­merkitsi muutosta egyptiläisessä arkkitehtuurissa muun muassa siksi, että siinä käytettiin savitiilien sijasta kiveä.

Säilynyt papyrus­käärö kertoo, että farao Kheops kehotti kansaa uhraamaan Djeserille, kun hän vuosisata myöhemmin alkoi rakennuttaa omaa pyramidiaan.

Djeserilla oli valta määrätä tuhansia työläisiä rakennus­töihin. Se oli ehdoton edellytys valtavan pyramidihankkeen toteutumiselle.

© getty images

3: Ahmose I (Hallintokausi 1539–1514 eaa.)

Ahmose I yhdisti Egyptin.

Ahmose I:n isä ja veli kuolivat sodassa hyksoja vastaan hänen ollessaan 10-vuotias, ja Egypti ajautui tuhon partaalle.

Nuori farao uudisti vartuttuaan armeijan­sa, ja Egyptin sotaonni kääntyi.

Hän kukisti hyksot, alisti nubialaiset heimot valtaansa ja teki hajanaisesta Egyptistä jälleen yhtenäisen valtion.

2: Kheops (Hallintokausi 2500-luvulla eaa.)

Kheops jätti pysyvän muiston.

Antiikin kreikkalaiset pitivät Kheopsin pyramidia yhtenä maailman seitsemästä ihmees­tä, ja se on antiikin ihmeistä ainoa, joka on ­säilynyt nykypäiviin asti.

Pyramidi teki farao Kheop­sin nimen tunnetuksi, mutta hänestä tiedetään silti vain vähän.

Yksi syy tiedon ­vähyyteen on se, että pyramidi ryöstettiin putipuhtaaksi jo muinaisina aikoina.

Lukuisat toiveikkaat ovat sittemmin tutkineet pyramidia ja etsineet sieltä ­salaisia kammioita – ­löytämättä mitään.

­Vieläkään ei tiedetä, miten egyptiläiset pystyivät rakentamaan alun perin 150 ­metrin korkuisen pyramidin pelkillä pronssityökaluilla. 

Sfinksin kasvojen uskotaan kuvaavan farao Kheopsia tai hänen poikaansa farao Khefreniä.

© Bridgeman

1: Ramesses II (Hallintokausi 1290–1224 eaa.)

Ramesses II ikuisti tekonsa kiveen,

Ramesses II sai lisä­nimen ”Suuri”, ja myöhemmät faraot puhuttelivat häntä kunnioittavasti ”suureksi esi-­isäkseen”.

Peräti ­yhdeksän myöhempää faraota otti hallitsijanimekseen Ramesses.

Ramesses II:n valtakausi kesti 67 vuotta, ja hänet muistetaan suurena sotapäällikkönä.

Ramesses II:ta pidetäänkin muinaisen Egyptin mahtavim­pana faraona.

Ramesses II otti ensimmäisen ja kuuluisimman voittonsa Kadeshin taistelussa Syyriassa vuonna 1274 eaa. kukistamalla ylivoimaisen heettiarmeijan.

Hän ­mahtaili voitollaan ­kirjoituksissa, joita hän antoi kaivertaa eri puolille Egyptiä.

Kaiverrosten mukaan farao löi Kadeshissa 40 000 heettiläistä jalkamiestä ja 2 500 sotavaunua.

Ramesses II rakennutti monia vaikuttavia monumentteja, kuten Ramesseumin
kuolintemppelin Niilin ­suistoon ja kallio­temp­pelit Abu Simbeliin Nubiaan.

Lisäksi hän perusti nykyisen ­Kairon lähistölle Pi-Ramesseksen, josta tuli monien myöhempien faraoiden pääkaupunki.

Ramesses II osasi esittää itsensä suurena faraona ja sankarina.

© akg images

Ehkä sinua kiinnostaa...