Egyptiläisten mukaan siat näkivät lähes yhtä hyvin kuin ihmiset. Siksi ne saattoivat torjua sokeutta.

Sairas egyptiläinen haki apua eläimiltä

3 500 vuotta vanha Ebersin papyrus on 20 metriä pitkä käärö täynnä neuvoja sairauksien ja vaivojen hoitamisesta. Sian silmien luvattiin tepsivän sokeuteen ja hiirenhäntien loisiin. Oppaan neuvoilla egyptiläislääkärit hoitivat jopa kallovammoja.

torstai 3. syyskuuta 2015 teksti Annette Birch

Yleislääke hunaja: Egyptiläisten lempilääke

Egyptiläiset uskoivat vahvasti hunajan voivan parantaa minkä tahansa taudin. He käyttivät sitä muun muassa tulehtuneisiin haavoihin ja palovammoihin. Tulehduksessa lääkäri hieroi haavaa ensin tuoreella lihalla ja sitten hunajalla.

Egyptiläisistä oli selvää, että hunaja auttoi tulehduksiin, koska sekä sen väri että koostumus muistuttivat tulehduksen mätää. Lääkeohjeita sisältävässä papyruksessa kerrotaan hunajan myös
karkottavan pahat demonit.

Strutsinmuna: Lääkäri paransi ammottavan kallovamman strutsinmunilla

Strutsinmuna muistutti egyptiläisten mielestä ihmisen kalloa, ja siksi juuri niiden avulla hoidettiin kallon avomurtumia. Ebersin papyruksen mukaan lääkärin piti etsiä kaksi strutsinmunaa ja
voidella toinen niistä rasvalla. Sen jälkeen se leikattiin halki ja pantiin haavan päälle. Toisesta munasta tehtiin kääre pään ympärille.

Asettaessaan käärettä paikoilleen lääkärin piti kutsua taivaanjumala Horusta ja luonnon ja parannuskeinojen jumalaa Isistä ja kiroten ”vihollista haavassa” ja ”pahaa veressä”. Neljän päivän päästä
lääkärin piti poistaa kääre ja voidella haavaan viikunoista, rasvasta ja hunajasta tehtyä tahnaa, ja pian vamma oli parantunut.

Gasellin korvat: Gaselli kohensi kehnoa kuuloa

Egyptiläisten mukaan huono kuulo parani gasellin avulla.

Jos egyptiläinen kuuli huonosti, vaivan saattoi parantaa gasellin korvalla. Ebersin papyruksen mukaan lääkärin oli leikattava gasellilta korva ja tehtävä siitä, annek-kasvista, kilpikonnankuorilastuista ja päästäisen päästä tahna.

Sitä paineltiin korvaan, minkä jälkeen potilaan pään ympäri kiedottiin liina. Sitten lääkärin piti kutsua ilmanjumala Shuta, jotta tämä lähettäisi parantavia voimia maan päälle.

Possun silmät: Possun silmät palauttivat näön

Ebersin papyruksessa kerrotaan lyijystä,hunajasta ja siansilmistä sekoitetun tahnan parantavan sokeuden.

Otetaan kaksi kuivattua sian­silmää, murskataan ne ja sekoitetaan murska punaisen lyijymönjän ja hunajan kanssa, niin saadaan lääke, joka karkottaa sokeuden. Ebersin papyruksen mukaan lääkkeen teho perustui siihen, että sian näkö on lähes yhtä hyvä kuin ihmisen.

Kun lääkäri oli sekoittanut tahnan, hän siveli sitä potilaan silmiin. Samalla hänen piti lausua kaksi kertaa seuraava loitsu: ”Olen ottanut tämän aineen ja pannut sitä sairaaseen paikkaan. Krokotiili on heikko ja voimaton.”

Egyptiläiset uskoivat, että sokeus oli jumalien rangaistus ihmiselle. Loitsu oli osoitettu aavikon ja kaaoksen jumalalle Setille, joka esiintyi usein krokotiilin hahmossa. Loitsulla lääkäri pystyi murtamaan Setin kirouksen ja ajamaan demonin pois sairaasta silmästä. Papyruksen mukaan hoito palautti varmasti potilaan näön.

Hiiren häntää: Loisista eroon häntäeliksiirillä

Niilin rantavesissä ja kastelukanavissa elää mikroskooppisen pieniä loisia, jotka käyttävät väli-isäntinään kotiloita. Loiset voivat tunkeutua ihmisen ihon läpi ja kulkeutua verisuonia pitkin maksaan ja virtsarakkoon. Tartunta aiheutti muinaisille egyptiläisillekin kuumetta, ripulia ja vakavia maksa­oireita.

Ebersin papyrus suosittelee loisten häätöön hiirenhännistä valmistettua juomaa. Häntä piti pilkkoa pieniksi paloiksi ja sekoittaa sipulin, jauhojen, hunajan ja veden kanssa. Juomaa nautittiin seuraavat neljä päivää. Papyruksen mukaan loiset katosivat 2–10 viikossa.

Egyptiläisen lääketieteen opas

Vuoden 1500 eaa. tienoilla egyptiläiset lääkärit merkitsivät muistiin yli 700 hoitomenetelmää, joita käytettiin sairauksien parantamiseen. Kirjoituksen löysi ja käänsi 1800-luvun loppu­puolella egyptologi Georg Ebers, ja 20 metriä pitkää hakuteosta alettiin nimittää hänen mukaansa. Sitä säilytetään nykyisin Leipzigin yliopistossa Saksassa.

Ehkä sinua kiinnostaa...