Gizassa on yhä yhdeksän alueen kalkkikivestä rakennettua pyramidia. 

© Pichaus.com

Lista: Faraoiden 10 mahtavaa muistomerkkiä

Muinaisen Egyptin hallitsijat rakennuttivat mahtavia temppeleitä, patsaita ja hautamuistomerkkejä jumalilleen ja itselleen. Esittelemme 10 upeaa, yhä jäljellä olevaa muistomerkkiä.

perjantai 20. lokakuuta 2017 teksti Emil Maischnack Jensen

10) Kom Ombo: Krokotiileja jumaloitiin

Kom Ombon temppeli, jonka ptolemaiolaiset rakensivat 2 100 vuotta sitten, on yksi nuorimmista Egyptin muinaistemppeleistä. 

Erikoista siinä on se, että sen toinen puoli on pyhitetty haukkajumala Horukselle ja toinen egyptiläisten maailman luojana pitämälle krokotiilijumala Sobekille.

Kom Ombon temppeli on rakennettu symmetrisesti niin, että sen pohjoinen ja eteläinen osa ovat toistensa peilikuvia. Jokaisella huoneella on siis ”kaksoiskappale” vastakkaisella puolella.

Sobekin temppelistä arkeologit ovat löytäneet yli 300 muumioitua krokotiilia, joista osa on asetettu esille läheiseen krokotiilimuseoon.

Krokotiileja muumioitiin Sobekin kunniaksi. 

© CREATIVE COMMONS

Oletko kiinnostunut Egyptistä?

Lähde HISTORIAN ainutlaatuiselle VIP-matkalle faraoiden valtakuntaan.

9) Abu Simbel: Ramesses II sai kasvojenkohotuksen

Kun vesimassat 1960-luvulla uhkasivat haudata alleen Abu Simbelin kaksi temppeliä, ne leikattiin 1 042 palaseen, nostettiin 65 metriä ylemmäksi ja koottiin sitten jälleen kuin palapelit.

Kun Assuanin padon rakentaminen uhkasi jättää Abu Simbelin kaksi ainutlaatuista ja yli 3 000 vuotta vanhaa temppeliä veden alle 1960-luvulla, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco päätti pelastaa ne. 

Monista maista tuli ehdotuksia temppelien pelastamiseksi, ja ruotsalaisten ehdotus niiden evakuoinnista voitti. 

Temppelit sahattiin 20–30 tonnin paloihin ja siirrettiin 210 metriä sisämaahan päin, jossa ne koottiin.

Temppelien rakennuttaja oli farao Ramesses II, ja niiden tarkoitus oli juhlistaa hänen jumalallisuuttaan. 

Suurempi Abu Simbelin temppeleistä louhittiin 60 metriä kallion sisään paikkaan, jossa auringon ensisäteet tunkeutuivat temppelin sisään ja saivat Amen-Ran, Ra-Herakhten, Ptahin ja Ramesses II:n patsaat kylpemään valossa kahdesti vuodessa, 22. helmikuuta ja 22. lokakuuta. 

Istuvat, 20 metriä korkeat Ramesses II:n patsaat ovat noin vuodelta 1270 eaa.

© BRIDGEMAN IMAGES

8) Ramesses II:n patsas: Rikottu patsas korjattiin

Italialainen arkeologi löysi hajotetun Ramesses II:n patsaan Memfisistä vuonna 1820, mutta 11 metriä korkea patsas koottiin ja pystytettiin Kairoon vasta 130 vuotta myöhemmin. 

Suunnitelmissa on siirtää patsas uuteen museoon Gizaan vuonna 2018.

Memfisin Ramesses II:n patsas painaa 86 tonnia.

© GETTY IMAGES

7) Djoserin pyramidi: Farao rakensi portaat taivaaseen 

4 600 vuotta vanha Sakkaran porraspyramidi on yksi Egyptin tärkeimmistä monumenteista. 

Rakennuksen suunnittelija Imhotep oli ylipappi ja Egyptiä 2600-luvulla eaa. hallinneen farao Djoserin ministeri. 

Imhotep rakensi pyramidin Djoserin hautapaikaksi, ja sen erikoinen muoto johtuu luultavasti uskosta siihen, että farao voisi kuoltuaan nousta pyramidin portaita taivaaseen.

Pyramidia ympäröivät pihat, temppelit sekä korkea muuri. 

Rakennus todistaa Djoserin ajalla vallinneesta korkeasta hallinnollisesta ja teknisestä osaamisesta, jolle ei löydy vertaa Egyptin myöhemmästä historiasta. 

© BRIDGEMAN IMAGES

6) Hatšepesutin temppeli: Hatšepesut julistautui faraoksi

Deir el-Bahrin kallioilla lähellä Kuninkaiden laaksoa on Hatšepesutin upea kuolintemppeli, joka on säilynyt hänen seuraajansa yritykseltä tuhota kaikki kuningattaren muistomerkit.

Kun muut naispuoliset faraot hallitsivat vain lyhyitä aikoja, Hatšepesut istui valtaistuimella yli 20 vuotta. 

Hän oli naimisissa velipuolensa, farao Thuthmosis II:n kanssa, ja tämän kuoltua Hatšepesut ryhtyi poikapuolensa Thuthmosis III:n sijaishallitsijaksi, sillä tämä oli vasta lapsi. 

Kun Tuthmosis III oli riittävän vanha nousemaan valtaan, kuningatar julistautui itse faraoksi ja hallitsi poikapuolensa rinnalla aina kuolemaansa asti vuonna 1458 eaa.

Lähes kaikissa maailman suurissa egyptiläismuseoissa on Hatšepesutin patsas. 

© PUBLIC DOMAIN

5) Kuninkaiden laakso: Pyramidit korvattiin kalliohaudoilla

Myöhempien valtakuntien faraoita ei enää haudattu suuriin pyramideihin vaan heidät ”piilotettiin” Kuninkaiden laaksoon – ehkä haudanryöstäjien pelossa.

Varhaiset Egyptin faraot haudattiin pyramideihin, jotka muistuttivat näkyvästi muinaisista hallitsijoista, mutta vähitellen käytäntö muuttui. 

Myöhemmin kuninkaiden haudat täytettiin edelleen rikkauksilla, mutta ne rakennettiin syrjäisempiin paikkoihin, ehkä siksi, että niiden uskottiin olevan siellä paremmin turvassa haudanryöstäjiltä. 

Faraoiden temppelit pystytettiin edelleen asutuille alueille, jotta kansa pääsi niihin rukoilemaan ja muistelemaan, mutta muumiot ja hauta-aarteet vietiin muualle. 

>> Haluatko tietää enemmän Egyptistä? Lähde Historian mukana faraoiden valtakuntaan.

Kuninkaiden laakson hauta-alue sai alkunsa silloisen pääkaupungin Theban lähellä noin vuonna 1500 eaa., ja sitä käytettiin 500 vuotta. 

Hallitsijat haudattiin sinne runsaiden hauta-antimien kanssa syvälle kallioon louhittuihin kammioihin. 

Tunnetuimmat ovat Seti I:n valtava hauta sekä vaatimattomampi mutta erittäin hyvin säilynyt Tutankhamenin hauta. 

Vaikka Tutankhamenin hauta oli ryöstetty ainakin kahdesti, siellä oli edelleen paljon esineitä, kun arkeologi Howard Carter ja lordi Carnarvon löysivät sen vuonna 1922. 

Hautaesineet osoittavat, miten ylenpalttisesti muinaisen Egyptin faraot haudattiin.

Kuninkaiden laaksossa on yli 60 erikokoista hautaa.

© SHUTTERSTOCK

4) Karnakin temppeli: Amen-jumala sai ylennyksen

Amen oli alun perin Theban paikallinen jumala, mutta hänestä tuli myöhemmin koko Egyptin jumala. 

Amenin temppeli on tärkein pyhäkkö Karnakin valtavassa temppelikompleksissa hieman Luxorin ulkopuolella. 

128 hehtaarin suuruinen kompleksi on Egyptin suurin säilynyt temppelialue. 

Sen rakentaminen alettiin noin vuonna 2000 eaa., ja sinne kohosi monien eri jumalten temppeleitä. 

Esimerkiksi yksi alue oli pyhitetty kuoleman valtakunnan jumalan Osiriksen palvomiseen.

Amen-jumala kuvattiin usein ihmishahmossa valtaistuimella korkea sulkapäähine päässään. 

© SHUTTERSTOCK

3) Luxorin temppeli: Farao syntyi uudelleen vuosittain

Opet-juhla oli suurin Egyptin pääkaupungissa Thebassa vietetyistä uskonnollisista juhlista. 

Silloin egyptiläiset kuljettivat jumalhahmoja Karnakin temppelistä Niiliä pitkin tuolloiseen Thebaan, jossa farao syntyi uudelleen joka vuosi ja hänen oikeutensa kruunuun vahvistettiin. 

Luxorin temppeli oli juhlien keskus. Farao Ramesses II teki 1200-luvulla eaa. temppeliin omat muutoksensa. 

Hän esimerkiksi pystytti temppelin sisäänkäynnille kuusi itseään kuvaavaa patsasta, joista kolme on edelleen jäljellä. 

Kahdesta hänen temppelin edustalle rakennuttamastaan obeliskista yksi on nykyään Concorde-aukiolla Pariisissa, Ranskassa. 

Jumalten patsaita vietiin kulkueessa Karnakin temppelistä Luxorin temppeliin.

© BRIDGEMAN IMAGES

2) Sfinksi: Sfinksi antoi faraolle vallan

73 metriä pitkä ja 20 metriä korkea Gizan sfinksi, ihmiskasvoinen leijona, rakennettiin yleisimmän arvion mukaan 2500-luvulla eaa. vaikkakin jotkut geologit ovat arvioineet sen jopa vanhemmaksi.

Sfinksin hahmo on louhittu yhtenäisestä kalkkikivikalliosta, ja irrotetuista paloista egyptiläiset rakensivat temppelin sfinksin eteen.

Joidenkin tutkijoiden mielestä patsaan kasvot esittävät farao Khafrea, joka on myös Gizan toiseksi suurimman pyramidin rakennuttaja.

Vuosina 1401–1391 eaa. hallinneella farao Thuthmosis IV:llä oli erityinen suhde sfinksiin. 

Tarinan mukaan sfinksi oli tuhannessa vuodessa hautautunut maahan niin, että vain sen selkä ja pää näkyivät, kun nuori prinssi Thuthmosis noin vuonna 1400 eaa. asettui lepäämään sen vierelle. Nukahdettuaan prinssi uneksi, että patsas puhui hänelle. 

Unessa sfinksi lupasi tehdä prinssistä faraon, jos tämä kaivaisi sen hiekasta.

Thuthmosis, joka ei ollut kruununprinssi, kaivautti sfinksin hiekasta. Myöhemmin hän asetti sfinksin tassujen väliin kiven, jossa hän kertoi, miten hänestä tuli farao Thuthmosis IV.

Uskomuksen mukaan Gizan sfinksi teki Thuthmosis IV:stä Egyptin faraon. 

© SHUTTERSTOCK

1) Gizan pyramidit: Jättipyramidit olivat ohimenevä ilmiö

Farao Kheops kyllästyi jäämään kaikessa isänsä varjoon ja rakennutti yhden antiikin ajan seitsemästä ihmeestä 5 000 työläisen voimin.

Kuninkaan pojalla Kheopsilla oli yksi päätavoite, kun hän 40-vuotiaana nousi valtaan Egyptissä: ylittää isänsä, rakastetun farao Sneferun, maine. 

Faraon neljäntenä poikana Kheops oli aina jäänyt varjoon, mutta hallitsijana hän halusi tehdä jotain ainutlaatuista, josta hänet muistettaisiin. 

Kheops alkoi rakentaa valtavaa hautamonumenttia, Gizan suurta pyramidia, josta tulikin ensimmäinen – ja suurin – antiikin seitsemästä ihmeestä. 

Tasaisine ja valkoisine, auringossa hohtavine sivuineen monumentti muistutti Sneferun hautaa, mutta Kheopsin pyramidi oli 41 metriä korkeampi ja sen huipulla koreili pieni kultainen pyramidi.

Mahtavan hautamuistomerkin rakentaminen kesti 20 vuotta, ja rakennustyömaan ympärille kasvoi 25 000 asukkaan kaupunki. 

Arviolta yli 5 000 rakennustyöläisen ja heidän puolisoidensa ja lastensa lisäksi kaupungissa asui ruokaa ja työkaluja rakentajille ja työmaalle tuottavia ihmisiä.

Myöhemmätkin hallitsijat rakensivat alueelle pyramideja, mutta mikään niistä ei ylittänyt Kheopsin rakentamaa. 

Seuraavina vuosisatoina faraot alkoivat nimittäin rakentaa monumenteikseen pyramidien sijaan suuria temppeleitä.

Gizassa on yhä yhdeksän alueen kalkkikivestä rakennettua pyramidia. 

© PICHAUS.COM

Ehkä sinua kiinnostaa...