CIA:n synkät salaisuudet

Marraskuun 28. päivän vastaisena yönä vuonna 1953 Hotel Statlerin yövartija kuuli rikkoutuvan lasin äänen ja tömähdyksen. Mentyään katsomaan hän löysi hotellin ulkopuolelta hengettömän miehen. Mies oli Yhdysvaltain armeijan palkkalistoilla oleva biologisen sodankäynnin asiantuntija Frank Olson.

Olson oli leppoisa perheenisä, ja hänen omaisensa järkyttyivät väitteistä, että hän olisi tehnyt itsemurhan. Kesti kuitenkin yli 20 vuotta, ennen kuin hänen kuolemastaan saatiin lisätietoja.

Vuonna 1974 New York Times paljasti, että CIA oli suorittanut epäilyttäviä kokeita pahaa-aavistamattomilla henkilöillä Artichoke- ja MK-ULTRA-nimisissä hankkeissa vuosina 1953–1963. CIA pelkäsi Kiinan ja Neuvostoliiton kehit­täneen menetelmiä yhdysvaltalaisten agenttien aivopesemiseksi, sillä maat olivat alkaneet tuottaa runsaasti LSD:tä.

CIA piti LSD:tä ainoana riittävän vahvana aineena ihmisten aivo­pesuun. Niinpä CIA:n johtaja Allen Dulles oli 13. huhtikuuta 1953 käynnistänyt Yhdysvaltojen oman salaisen aivopesuhankkeen.
Aluksi tarkoitus oli kehittää keinoja, joilla yhdysvaltalaisagentit voitaisiin suojata aivopesulta, mutta New York Timesin mukaan CIA oli varsin pian päättänyt saman tien myös kehittää omia aivopesumenetelmiä.

Koehenki­löiden saaminen oli ongelma, mutta se päätettiin ratkaista tekemällä ihmisillä kokeita heidän tietämättään. Yksi näistä henkilöistä oli Frank Olson.