Paljassääret ja neuvottomat

Norjan Maunu III: Paljassääri

1093-1103

Norjan kuningas Maunu III pukeutui irlantilaistyyppiseen kilttiin, mistä hän sai lisänimen ”Paljassääri”. Maunu haaveili Irlanninmerta ympäröivästä Norjan valtakunnasta, ja vuonna 1102 hän lähti valloittamaan Irlantia. Hän valloittikin Dublinin ja maan pohjoisia osia, mutta 1103 hän joutui irlantilaisten väijytykseen ja kuoli päähänsä osuneeseen kirveeniskuun.

Tanskan Harald I: Sinihammas

Noin 940-986

Harald oli Tanskan ensimmäinen kristitty kuningas.

Gorm Vanhan poika, viikinkikuningas Harald, sai lisänimensä luultavasti miekkataistelun seurauksena tummuneista etuhampaistaan.

Harald yhdisti Tanskan ja teki kristinuskosta virallisen uskonnon.

Englannin Ethelred II: Neuvoton

1081-1137

Kuningas Ethelred yritti pitää viikingit loitolla maastaan.

Kun Ethelredistä 10-vuotiaana tuli kuningas, hänen neuvonantajansa olivat niin surkeita, että häntä alettiin pitää huonona päätöksentekijänä. Suuren ajan hallituskauttaan hän joutui torjumaan viikinkien jatkuvia hyökkäyksiä Englantiin. Epätoivoissaan hän surmautti maahan asettuneita tanskalaisia, joiden joukossa oli myös Tanskan Sven Haaraparran sisar. Kostoksi Haaraparta valloitti Englannin, ja hänen pojastaan Knuut Suuresta tuli lopulta Englannin kuningas.

Englannin Juhana: Maaton

1199-1216

Kuninkaanpoika Juhana ei perinyt isältään maata.

Englannin Henrik II:n poika Juhana ei saanut perinnöksi valtakuntaa, ei kreivikuntaa eikä läänityksiä, sillä hänen vanhemmat veljensä perivät ne kaikki.

Juhanasta tuli kuitenkin lopulta Englannin kuningas, ja hän sai hallittavakseen maan ja alamaisia, mutta hänen hallituskauttaan leimasivat lukuisat epäonnistumiset. Hän verotti englantilaisia ankarasti rahoittaakseen sotaretket Euroopassa.

Kiista paavin kanssa johti Juhanan erottamiseen kirkon yhteydestä, ja erimielisyydet aateliston kanssa johtivat siihen, että hän menetti käytännössä kaiken valtansa.

Kreivi Ugolino della Gherardesca: Kannibaali

Noin 1220-1289

Dante lainasi kreivi Gherardescan irvokasta tarinaa teoksensa Jumalainen näytelmä ensimmäisessä osassa Kiirastuli.

Tarinan mukaan italialainen kreivi Ugolino della Gherardesca söi kaksi poikaansa ja kaksi pojanpoikaansa, kun hänet oli muurattu jälkikasvuineen torniin maanpetoksesta syytettynä.

Kreivi Gherardesca kuului Pisan ja Italian mahtavimpiin sukuihin, joka omisti valtavasti maata Toscanassa. Ylhäinen suku oli ollut poliittisen vallan huipulla jo satoja vuosia.

Vuonna 1284 Pisan ja Genovan välille syttyi sota, ja Ugolino della Gherardesca valittiin kaupungin podestáksi eli ylimmäksi vallankäyttäjäksi sekä armeijan päälliköksi. Seuranneissa valtapoliittisissa kahinoissa hän joutui kiistaan arkkipiispa Ruggierin kanssa.

Tämä syytti kreiviä maanpetoksesta ja muurasi tämän poikineen ja pojanpoikineen torniin kuolemaan nälkään.

• Edellinen Sivu 2 / 3 Seuraava