Giljotiinin odotushuoneessa

Conciergerien palatsi Pariisissa oli vallankumouksen aikaan Ranskan pelätyin vankila, jossa tuhannet vangit joutuivat virumaan odottaen kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Yksi heistä oli syrjäytetty kuningatar Marie Antoinette.

Haju oli tulijoita vastassa kuin paksu muuri, kun Marie Antoinette 1. elokuuta 1793 tuotiin pahamaineiseen Concierge-rien vankilaan. Vankilassa istui vallankumouksen vihollisia, joista suurimmalle osalle seuraava osoite oli giljotiini. Kun syrjäytetty kuningatar käveli sisemmälle vanhaan linnaan kahden vartijan saattelemana, ulosteiden ja pesemättömien ihmiskehojen haju sai hänet hoippumaan heikotuksesta. Hän kulki ohi sellien, joihin oli vain muutaman neliömetrin alalle ahdettu viisi tai kuusi miestä. Sellit olivat karuja ja paljaita lukuun ottamatta lattiaa peittäviä olkia ja sankoa, johon vankien piti toimittaa välttämättömät tarpeensa. Rahalla sai toki ostaa paremmat olosuhteet. Jos pystyi maksamaan, selliinsä sai makuualustan, ja kukkaron nyörejä vielä lisää löysäämällä saattoi saada oikean sängyn. Marie Antoinette vietiin vankilan suurimpaan selliin, jossa oli sänky, kirjoituspöytä, yöpöytä ja peili. Vartijat
jakoivat huoneen sermillä ja asettuivat itse sen toiselle puolelle pelaamaan korttia. Kun kuningatar oli viettänyt sellissään 74 päivää, hänet vietiin palatsin Suureen halliin. Siellä häntä odotti vallankumouksen vihollisille tuomioita jakava vallankumoustribunaali, joka kaatoi syytösryöpyn Marie Antoinetten niskaan: häntä syytettiin muun muassa orgioiden pidosta Versaillesin linnassa, tuhlailevaisuudesta, Ranskalle kuuluvan rahan lähettämisestä synnyinmaahansa Itävaltaan, poikansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vallankumousjohtajien murhasuunnitelmista. Kaksipäiväisen näytösoikeudenkäynnin jälkeen julistettiin tuomio: kuolema giljotiinissa. Entinen kuningatar suhtautui tuomioonsa yllättävän rauhallisesti. Sen ansiosta hän pääsisi lopulta pois vallankumouksen kynsissä kouristelevasta Ranskasta ja Conciergerien vankilasta.
Vallankumouksen löyhkäävällä vankilalla oli loistava menneisyys. Sen olivat rakennuttaneet Ranskan ku-ninkaat 900-luvun lopulla Seinessä sijaitsevaan Ile de la Citén saareen. Linnan sijoituspaikan ratkaisi se, että saarta oli helppo puolustaa. 1200-luvulla Ludvig IX:n ja Filip IV:n aikana linnaa laajennettiin merkittävästi. Filip muun muassa lisäsi siihen rakennuksen pohjoista julkisivua koristavat tornit. Hän rakennutti myös kaksi suurta salia, niin sanotun Suuren hallin ja Asemiesten salin, jossa linnan 2 000 sotilasta aterioi pitkien pöytien ääressä. 1 700 neliömetrin suuruinen sali on suurin keskiajalta säilynyt linnansali.Linnan sydän oli Suuri halli, jossa maan mahtavimmat kokoontuivat valtavan marmoripöydän ääreen. Salissa pidettiin säätykokouksia vielä kuninkaan muutettua uuteen Louvren linnaan 1300-luvun lopussa. Kuninkaan lähdettyä osia rakennuksesta muutettiin vankilaksi, kidutuskammioiksi ja oikeussaliksi. Ranskan vallankumouksen aikana
tuhannet ihmiset odottivat vankilassa oikeudenkäyntiä ja tuomionsa täytäntöönpanoa, ja se oli käytössä aina 1800-luvun loppuun asti. 1800-luvulla Conciergerieta uudistettiin rankalla kädellä. Tuolloin hävitettiin muun muassa Suuri halli, joka muistutti ranskalaisia liikaa vallankumouksen varjopuolista. Asemiesten sali kuitenkin säilytettiin, ja
nykyään siellä, samoin kuin vankilana toimineissa tiloissa, vaeltelee turisteja vankien ja sotilaiden sijaan. Suuri osa Conciergeriesta on kuitenkin edelleen Ranskan oikeuslaitoksen käytössä ja suljettu yleisöltä.

Taustamateriaali
Alla on lueteltu artikkelin lähdeaineisto. Lähdeluettelon avulla lukijat voivat halutessaan etsiä lisätietoja.

Toimitus ei anna artikkeleja varten haastateltujen tutkijoiden tai artikkelin kirjoittajien yhteystietoja.

Websites:
conciergerie.monuments-nationaux.fr