Opas: Normannit maailmalla

Ensimmäiset ryöstöretket

Rouen: Pohjois-­Ranskan asukkaat järkyttyivät vuonna 841 suuresti, kun tanskalainen viikinkipäällikkö Asgeirr johdatti laivastonsa ­Seineä pitkin frankkien valtakunnan sydämeen. 24. toukokuuta viikingit rantautuivat Roueniin ja alkoivat ryöstellä ja polttaa taloja, kirkkoja ja luostareita. Rouenista he suuntasivat Fonte­nellen luostariin, jonka munkit ehdottivat neuvotteluja. Osapuolet pääsivät sopimukseen, jonka nojalla viikingit poistuivat kirstut täynnä rahaa ja ­munkit saivat pitää luostarinsa.

Rouenin ryöstöretken jälkeen Asgeirr palasi kotiin laiva täynnä rikkauksia, ­mutta seuraavana vuonna hän suuntasi jälleen kohti Ranskaa. Pian viikingit alkoivat periä ranskalaisilta rahaa vastineeksi siitä, että jättivät nämä rauhaan. Ranskan vauraat kaupungit ja luostarit houkuttivat viikinkejä kuin hunaja mehiläisiä.

Asgeirrin joukkio oli vain yksi monista Pohjois-Ranskassa 800-luvulla mellastaneista viikinkiretkueista. Frankkien maineikas kuningas Kaarle Suuri oli aikanaan vahvistanut Ranskan pohjoisrannikon puolustusta sota­laivoin ja joukko-osastoin ja estänyt ­viikinkien pääsyn ­valtakuntaansa, mutta hänen kuoltuaan vuonna 814 valtakunta alkoi hajota ­sisäisten ristiriitojen paineessa ja rannikon puolustus heikkeni.

Monien nuorten viikinkien oli vaikea saada viljelymaata kotiseuduiltaan, ja he alkoivat vallata maata Ranskasta. Vähitellen Rouenin lähistölle alkoi syntyä viikinkikyliä. Tulokkaat puhuivat muinaisskandinaavia ja harjoittivat aasauskon­toaan, mutta Ranskassa he omaksuivat kristinuskon ja paikallisen kielen. Ranskalaiset kutsuivat heitä ”normanneiksi”, pohjanmiehiksi. Ajan mittaan normannit levittäytyivät eri puolille Eurooppaa.