
Noin kuuden miljoonan asukkaan Lontoo oli 1800-luvun lopussa ihmiskunnan historian suurin kaupunki. Brittiläisen imperiumin hallitsija kuningatar Viktoria käytti miljoonia puntia rakennushankkeisiin, joiden piti kuvastaa Britannian vaurautta ja mahtia, ja kansa piti Lontoota loistossa vähintään antiikin Rooman veroisena. Tunnetun sanonnan mukaan ”joka oli kyllästynyt Lontooseen, oli kyllästynyt elämään”.
Arki Lontoon komean julkisivun takana ei suinkaan aina ollut kovin hohdokasta. ”Missään muualla kuin Lontoossa eivät yltäkylläisys ja puute sekä ylellisyys ja kärsimys elä niin lähellä toisiaan”, kirjoitti muuan lontoolainen kotikaupungistaan 1800-luvulla.
Lontoon asukasluku oli yli kuusinkertaistunut 1800-luvun alun jälkeen, ja köyhälistö joutui usein asumaan ahtaasti ja kurjissa oloissa. Taudit ja rikollisuus olivat yleisiä slummeissa, joissa Viiltäjä-Jack ja monet muut hämärämiehet öisin temmelsivät.
Kaupungin varakas yläluokka sopeutui väestönkasvun mukanaan tuomiin muutoksiin omalla tavallaan. Lontoon länsiosiin, kauas Itä-Lontoon köyhälistökortteleista, syntyi hienostokaupunginosia puistokatuineen. Siellä yläluokkaan kuuluvat saattoivat kävellä Kensington Gardensin puistossa tai käydä konserteissa Royal Albert Hallissa.
Kuningatar Viktorian kuolema vuonna 1901 enteili Brittiläisen imperiumin loiston loppua. Britannia menetti siirtomaansa yksi toisensa jälkeen, mutta Viktorian ajan prameat rakennukset todistavat yhä Brittiläisen imperiumin menneestä mahdista.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.