Oopiumi: Unikko tuotti iloa ja kuolemaa

Britit veivät Kiinaan oopiumia ja aiheuttivat maahan vakavan huumeongelman.
Bridgeman
Britit veivät Kiinaan oopiumia ja aiheuttivat maahan vakavan huumeongelman.

5000 eaa.: Unikko liittyi juhlaan

Jo muinaisessa Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että juhlaa ja iloa tarkoittava kirjoitusmerkki viittasi myös oopiumiunikkoon.

300 eaa.: Nelinkertainen annos tappaa

Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan hamppua, ­hullukaalia, alruunaa ja oopiumia, ja he olivat hyvin ­perillä niiden vaikutuksista. Lääkäri Teofrastos (372–287 eaa.) kirjoitti teoksessaan Kasvitieteellisistä tutkimuksista näin: ”Käytetään yksi drachme (kourallinen), jos tarkoituksena on piristää; kaksinkertainen annos, jos halutaan saada aikaan harhoja; kolminkertainen ­annos, jos halutaan aiheuttaa pysyvää hulluutta, ja nelinkertainen annos, jos tarkoituksena on tappaa.”

312 jaa.: Huumekauppaa Roomassa

Rooman hallitsijat valvoivat tiukasti oopiumikauppaa, sillä oopiumin hinnan piti pysyä niin alhaisena, että mahdollisimman monella olisi siihen varaa. Vanhat lähteet osoittavat, että esimerkiksi vuonna 312 pelkästään Rooman kaupungissa oli 793 valtion valvomaa oopiuminmyyntipistettä. ­Samoihin aikoihin hampun myynnin osuus valtakunnan tuloista oli noin 15 prosenttia.

Huumausaineet olivat kiinteä osa roomalaista kulttuuria, mutta vanhoista lähteistä ei juurikaan löydy viitteitä ­siitä, että huumeiden käyttö olisi aiheuttanut ongelmia. Roomalai­silla ei esimerkiksi ollut sanaa huume­riippuvu­udelle, vaikka heillä oli monia kiertoilmauksia alkoholismille.

Caesarin aikaan, vuoden 50 eaa. vaiheilla, hampun polttaminen oli hyvin yleistä. 100-luvulla hallinnut keisari Marcus Aurelius puolestaan nautti ­aamuisin lääkäriensä kehotuksesta annoksen viiniin liuotettua oopiumia. Rajoituksiakin kuitenkin tarvittiin: keisari Alexander Severus kielsi 200-­luvulla päihdyttävien aineiden polttamisen ilotaloissa suojellakseen ilotyttöjä.

1839: Britannia käytti oopiumia aseena

Britit olivat päässeet kiinalaisen teen makuun, mutta kiinalaiset eivät olleet yhtä kiinnostuneita eurooppalaisista tuotteista. Niinpä britit joutuivat ostamaan Kiinasta teetä kalliilla hinnalla. Britannia päätti kääntää kauppa­taseen edukseen viemällä Kiinaan vahvaa intialaista oopiumia, ja kesällä 1839 se hyökkäsi useisiin Kiinan satamiin. Syttyi niin sanottu ­ensim­mäinen ­oopiumisota. Oopiumia virtasi Kiinaan niin paljon, että 1800-luvun puolivälin tienoilla jopa 2,5 miljoonaa kiinalaista oli koukussa oopiumiin.

Vain harvat tuomitsivat Britannian toimet, joskin eräs parlamentin jäsen julisti, ettei ollut koskaan nähnyt ­sotaa, jonka perusteet olisivat olleet yhtä epäoikeudenmukaiset. Oopiumisota päättyi vuonna 1842 Britannian voittoon, ja Hongkong siirtyi brittien hallintaan. Vasta vuonna 1895 Britan­nian hallitus myönsi maan toiminnan ­olleen moraalisesti tuomittavaa.

Kemia

Oopiumia valmistettiin oopiumunikon siemenkodista. Kodat halkaistiin terävällä veitsellä, minkä jälkeen niistä puristettiin ulos neste. Muutamassa tunnissa vaalea neste kuivui tummanruskeaksi raakaoopiumimassaksi. Oopiumi sisältää monenlaisia turruttavia aineita, opiaatteja.

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.