Historian kaupunkiopas: Pariisi

Pariisissa elettiin vallankumouksen­ pyörteissä vuodesta 1789 vuoteen 1804. Ranskan suuri vallankumous käynnistyi 14. heinäkuuta 1789, kun raivostunut väkijoukko tunkeutui vihattuun Bastiljin vankilaan, surmasi sen johtajan ja vapautti vangit. Nykyään Bastiljin sijainnin paljastavat vain ­asfalttiin piirretyt ääriviivat.

Seuraavat kaksi vuotta Ranskaa hallitsi kansalliskokous, mutta kuningas Ludvig XVI:n lainsäädännöl­linen veto-oikeus heikensi sen vaikutusvaltaa ja kasvatti kansalaisten tyytymättömyyttä monarkiaan. Vuonna 1791 kuninkaan pakoyritys arestista Louvren ­palatsista sysäsi vallankumouksen uuteen vaiheeseen: Ludvig sai syytteen maanpetturuudesta ja teloitettiin, ja Ranskasta tuli tasavalta.

Uuden tasavallan hallinto osoittautui pian kuningasvaltaakin julmemmaksi. Vallankumousjohtajat halusivat teloittaa ”tasavallan ­viholliset”, jotka olivat yleensä aatelisia tai vallankumouksen vastustajia. Ranskaan syntyi Maximi­lien Robespierren johtama hirmuhallinto, jonka kiihkomielisyyden seurauksena yli 40 000 ihmistä päätti päivänsä giljotiinissa. Conciergerien vankila on nykyisin museo ja muistomerkki niille tuhansille ihmisille, jotka odottivat sen tyrmissä joutumista giljotiiniin.

Napoleonin valtaannousu

Tasavaltaan saatiin rauha vasta, kun Robespierre itse joutui giljotiiniin vuonna 1794. Vuonna 1795 vaaleilla valittu kansalliskokous nimitti viisijäsenisen direktorion hallitsemaan maata.

Vuoteen 1799 mennessä armeija oli kukistanut lukuisia direktoriota vastaan suunnattuja kumousyrityksiä. Korsikalainen kenraali Napoleon Bonaparte oli ollut mukana pelastamassa tasavaltaa, ja siksi olikin melkoisen ironista, että hän lopulta kaatoi direktorion sotilasvallankaappauksessa vuonna 1799. Alkuun maata hallitsi hänen ­nimittämänsä kolmijäseninen konsulaatti, mutta vuonna 1804 Napoleon kruunautti itsensä itsevaltaiseksi keisariksi Notre Damen katedraalissa.

Aloita retki tästä:

1. Kuoleman kenttä

Vuonna 1795 vallankumouksen ­hallintoelin, direktorio, nimesi aukion uudestaan Place de la Concordeksi.

Concorden aukio
Osoite: Place de la Concorde

Kierros alkaa vallankumouksen väki­valtaisuuksien keskipisteestä. Vallan­kumoushallinto nimesi Ludvig XV:n ­aukion uudelleen Place de la Revolu­tioniksi, ”vallankumouksen aukioksi”, ja pystytti sinne giljotiinin. 21. tammi­kuuta 1793 aukiolle tuotiin Ranskan kuningas Ludvig XVI mestattavaksi ­kaiken kansan nähden.

Kuninkaan kuolema käynnisti vallankumouksen hirmuhallinnon eli terrorin ajan. Intomielisen nokkamiehensä ­Maximilien Robespierren johdolla vallan­kumoushallinto alkoi vainota ja ­teloittaa sadoittain ”vallankumouksen vihollisia”. Teloitukset saavuttivat huippunsa kesäkuussa 1794, jolloin yli tuhat kansalaista sai ­kuolemantuomion.

Kuukautta myöhemmin ­Robespierre joutui itse giljotiiniin. Tarina kertoo, että hänet teloitettiin ainoana kaikista tuomituista kasvot ylöspäin, ­jotta hän voisi nähdä kuoleman lähestyvän.

Seuraavaksi: Tuileries 100 metriä