Vuonna 1979 islamilaisterroristit miehittivät muslimien suurimman moskeijan, Mekassa sijaitsevan Masjid al-Haramin. Vaikkei terroristien tavoite toteutunut, kaksi viikkoa kestäneet taistelut panivat Saudien hallitsijasuvun aseman vaakalaudalle.
Saudi-Arabian hallitsijasuku oli solminut tiiviit taloudelliset ja poliittiset suhteet länsimaihin. Tämä herätti tyytymättömyyttä ryhmittymissä, jotka kaipasivat konservatiivisempaa hallintoa.
Viitisensataa terroristia miehitti islamin tärkeimmän moskeijan, Mekassa sijaitsevan Masjid al-Haramin. Kahden viikon jälkeen hallituksen sotilaat löivät terroristit ranskalaisten avustuksella.
Vaikka terroristit eivät onnistuneet tavoitteessaan, isku innoitti myöhempien vuosikymmenien fundamentalistiliikkeitä.
Moskeijan kaappaus vuonna 1979 päättyi Juhaymanin kannalta kehnosti, mutta hänestä tuli kuolleenakin myöhempien muslimiterroristien esikuva. Moniin terrori-iskuihin on haettu innoitusta Masjid al-Haramin valtaamisesta tai niistä kirjoituksista, joita Juhayman ehti julkaista ennen kuolemaansa.
Juhayman al-Utaibin tunnetuimpiin ihailijoihin kuului edesmennyt al-Qaida-terroristiverkoston johtaja Osama bin Laden. Hän arvosteli kärkevästi Saudi-Arabian kuningashuonetta hyökkäyksestä moskeijaan ja piti terroristeja todellisina muslimeina, jotka eivät olleet syyllisiä mihinkään rikokseen. Joidenkin historioitsijoiden mukaan juuri Juhayman al-Utaibin idea pyhästä sodasta innoitti Osama bin Ladenia perustamaan al-Qaidan.
Arvellaan, että Juhayman al-Utaibin ajatukset vaikuttivat myös Egyptin presidentti Anwar Sadatin murhan taustalla vuonna 1981. Presidentin tappoi tätä islamin pettäjänä pitänyt Khalid al-Islambuli, joka oli samana vuonna saanut veljeltään Shawqilta jäljennöksiä Juhayman al-Utaibin kirjoituksista. Shawqi liittyi sittemmin al-Qaidaan, ja hänen väitetään osallistuneen terrori-iskuihin muun muassa Pakistanissa ja Venäjällä.
Juhaymanin nimi liittyy myös melkoi tuoreisiinkin veritekoihin: vuonna 2005 itsemurhapommittaja räjäytti pommin Palestine Hotelissa Bagdadissa. Hän käytti peitenimeä Juhayman.
Tieteen Kuvalehti Historian numerosta 14/2011 voit lukea koko artikkelin ”Isku islamin sydämeen”.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.