Jo Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri jakoi mitaleita upseereilleen ja vasalleilleen vuoden 330 eaa. tienoilla. Eräässä tekstissä niiden kerrotaan olleen kuin kultaisia nappeja.
Roomassa keisari, armeija ja laivasto myönsivät kunniamerkkejä, kuten kultaisia, hopeisia ja pronssisia mitaleita. Urheudesta taistelussa saatettiin myöntää ansiomitali joko yksittäiselle sotilaalle tai koko sotilasyksikölle.
Keskiajalla kuninkaat, aateliset ja kirkon valtaapitävät jakoivat toisinaan mitaleita, mutta niistä tuli todellinen muotivillitys renessanssin aikaan, jolloin oppineet ja taiteilijat alkoivat osoittaa kunnioitustaan lahjoilla. Kunniamerkkien määrä kasvoi nopeasti Napoleonin sotien aikana 1800-luvulla.
Nykyisin virallisina pidettyjä kunniamerkkejä jakavat valtiolliset tahot, ritarikunnat sekä jotkin yksityiset organisaatiot, kuten Suomessa Keskuskauppakamari. Lisäksi lukuisat järjestöt myöntävät jäsenilleen erilaisia ansiomerkkejä esimerkiksi pitkästä ja aktiivisesta järjestötoiminnasta.
Sotasankarit saivat yleensä palkkionsa jo sotatantereella antiikista renessanssin aikaan asti.
Kunnialegioona, Ranska

Viktorian risti, Britannia

Rautaristi, Saksa

Nl:n sankari, Neuvostoliitto

Medal of honor, Yhdysvallat

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.