Yhdysvaltalaisten SIGABA oli helppokäyttöisempi ja sen koodi oli vaikeampi murtaa kuin saksalaisten Enigman. Molemmat olivat niin sanottuja sähkömagneettisia salauslaitteita, joilla koodattiin ja avattiin viestejä. Jotta vastaanottaja pystyisi avaamaan viestin, koodiavainten piti olla samat sekä koneessa, jolla viesti oli kirjoitettu, että koneessa, jolla koodattu viesti avattiin.
Salauslaitteen kehitti vuonna 1919 saksalainen sähköinsinööri Arthur Scherbius. Alunperin laite oli tarkoitettu teollisuusvakoilun estämiseen, mutta se löysi nopeasti tiensä Saksan asevoimiin.
Useimmissa Enigmoissa oli vain kolme salauskiekkoa, kun SIGABAssa niitä oli 15. Yhdysvaltalaisten koodit olivat siten mutkikkaampia ja lähes mahdottomia murtaa. SIGABAlla viestit pystyi lisäksi tulostamaan, kun taas Enigmaa käytettäessä viestit piti kirjoittaa paperille.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.