Musketin ottivat käyttöön espanjalaiset 1500-luvun alussa. Ase oli tulivoimaisempi kuin aiemmin käytetyt aseet, arkebuusit. Lisäksi se oli niin painava, että se piti tukea asehaarukkaan ammuttaessa.
Kuten arkebuusissa, musketissakin oli aluksi lunttulukko. Kytevä lunttu kiinnitettiin lunttupihtiin, ja kun ampuja veti liipaisinta, luntun palava pää painui sankkipannuun ja sytytti siellä olevan sankki-ruudin, joka taas sytytti piipussa olleen ruudin.
Tekniikka merkitsi suurta parannusta 1400-luvun aseisiin, joissa ampujan piti pidellä asetta toisella kädellä ja samalla työntää toisella kädellään lunttu sankkipannuun. Samalla hänen piti
yrittää tähdätä, usein melko kehnoin tuloksin.
Musköten var både längre än och hade också större kaliber än sin föregångare arkebusen.
1600-luvun lopulla muskettiin tuli niin sanottu piilukko. Luntun sijaan sen hanassa oll palanen piikiveä. Kun vedettiin liipaisimesta, hana iski piin tulirautaan ja syntyneet kipinät sytyttivät sankkiruudin.
1800-luvun puolivälissä nallilukko syrjäytti piilukon. Muutaman kymmenen vuoden päästä taas takaa ladattava kivääri syrjäytti musketin. Uudentyyppisissä kivääreissä käytettiin patruunoita, joissa ammus ja ruutipanos olivat samassa.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.