Rooman valtakunta ei taannut naisille juurikaan oikeuksia, vaan naisten asioista päätti aina isä tai aviomies. Ylhäisilläkään naisilla ei ollut esimerkiksi äänioikeutta. Ei ole myöskään säilynyt näyttöä siitä, että naiset olisivat osallistuneet politiikkaan millään tavoin, eivät edes kirjoittamalla siitä.
Naisten tärkein tehtävä myös Rooman valtakunnassa oli synnyttää lapsia, ja monet kuolivat jo 20–30-vuotiaina useiden synnytysten jälkeen.
Niin alemmissa kuin ylemmissäkin yhteiskuntaluokissa isä järjesti tyttären avioliiton, ja liitot suunniteltiin huolella. Mahtisukujen nuorille oli saatava puoliso samasta yhteiskuntaluokasta, mutta yhteiskunnan alemmillakin portailla tärkeää oli, että miehellä oli hyvä työ tai oma yritys, jotta hän pystyisi elättämään vaimonsa ja ison lapsilauman.
Naisilla oli oikeus perintöön ja omaan omaisuuteen, mutta avioerotilanteessa naisen oli palattava isänsä holhokiksi eikä hänellä ollut mitään oikeuksia lapsiinsa tai avioliiton kautta saatuun
omaisuuteen.
Tyypillinen muistokirjoitus roomalaisnaisen haudalla oli: ”Hän meni naimisiin 11-vuotiaana, synnytti kuusi lasta ja kuoli 27-vuotiaana.”
Uusi lehti: Lue 20-sivuinen teema-artikkeli Napoleon Bonapartesta. Tutustu myös keskiajan ammatteihin - ja keinoihin, joilla Arkhimedes vastusti roomalaisia.
Testit: Testaa tietosi historiasta ja osallistu kilpailuun, jonka palkintona on toisesta maailmansodasta kertova kolmen dvd:n paketti.