Sodan aloittamista edelsi jo muinaisina aikoina usein virallinen sodanjulistus. Sekä 4 000-vuotiaassa babylonialaisessa Gilgameš-eepoksessa että Raamatun Vanhassa testamentissa kerrotaan, miten lähetit ilmoittivat vastapuolelle sodan alkamisesta. Kreikkalainen historioitsija Thukydides (noin 460– 400 eaa.) puolestaan tuomitsi thebalaiset, jotka olivat hyökänneet Ateenan liittolaisten kimppuun ennalta varoittamatta. Monista maininnoista huolimatta sodan julistaminen ei kuitenkaan ollut muinaisina aikoina vakiintunut käytäntö, ja useimmiten hyökkääjä halusi säilyttää yllätysmomentin.
Vuonna 1907 Haagissa pidetyssä kongressissa joukko valtionpäämiehiä sopi sodan aloittamisen ehdoista: ”Vihollisuudet [--] eivät voi alkaa ilman selkeää ennakkovaroitusta.”
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.