viikinki
-
Viikinkisiirtokunnat palelivat ja näkivät nälkää
09.07.2010.
Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.
-
Viikingit pelkäsivät skotteja
31.01.2010.
Islantilaistutkijat ovat päätelleet 800 vuotta vanhojen saagojen perusteella, että viikingit eivät olleetkaan niin pelottomia kuin usein uskotaan.
-
Viikinkien linnat
His nr. 7/2010 s. 14-21.
980-luvulla Tanskan taitavimmat insinöörit
ja tuhannet rakennustyöläiset rakensivat kuningas Harald Sinihampaan käskystä neljä linnoitusta. Niitä varten hakattiin laajoja metsäalueita lähes puuttomiksi. Syystä tai toisesta jykevät linnoitukset kuitenkin hylättiin melko pian valmistumisensa jälkeen. -
Viikinkiajan lähtölaukaus
His nr. 12/2008 s. 74-75.
Vuonna 793 englantilaiset kokivat ensimmäistä kertaa ”Pohjolan vihan”, kun tanskalaiset viikingit hyökkäsivät vauraaseen ja mahtavaan Lindisfarnen luostariin. Tuon ryöstöretken jälkeen viikingit pitivät Eurooppaa pelon vallassa 250 vuotta.
-
Harald voitti Hastingsissa
His nr. 7/2008 s. 40-43.
Kun Englannin kuningas Harald Godwininpoika kuoli saatuaan nuolen silmäänsä Hastingsissa vuonna 1066, tie Englannin valtaistuimelle oli avoinna Normandian herttua Vilhelmille. Vallanvaihto teki lopun Skandinavian valta-asemasta Pohjanmeren alueella ja ankkuroi Englannin tiukasti katolisen kirkon valta-alueeseen kuuluvan Manner-Euroopan vaikutuspiiriin. Samalla Pohjoismaiden mahti
ja vaikutusvalta alkoivat hiipua. -
Hauta paljastaa viikingin salat
His nr. 9/2008 s. 44-49.
Syksyllä 2007 arkeologit avasivat uudelleen Norjan tunnetuimpiin kuuluvan ”Gokstadin päällikön” haudan. Viikinkivainajan luurangon tutkimukset paljastavat hänen olleen suurikokoinen ja kuolleen väkivaltaisesti.
-
Keisarin kaarti
His nr. 17/2008 s. 54-59.
Pohjoismaalaiset palkkasoturit, varjagit, muodostivat Bysantin valtakunnan sotajoukkojen selkärangan yli 200 vuoden ajan. He olivat niin ylivoimaisia sotureita, että keisari päätti koota heistä itselleen henkivartiokaartin.
-
Viikinkilaiva Pohjolan asukkaiden menestyksen avain
His nr. 13/2008 s. 42-49.
Viikingit purjehtivat Pohjolan maailmankartalle ryöstelemällä ja riehumalla ympäri Eurooppaa ja kauempanakin. Viikinkien menestys perustui pitkälti heidän laivoihinsa, jotka olivat suunnittelultaan ja rakenteeltaan aikansa edistyksellisimpiä.
-
Viikingit halusivat Roomaan
His nr. 6/2008 s. 22-27.
Vuonna 859 alkoi 62 viikinki-
laivan matka kohti Välimerta. Pohjanmiehet lähtivät Björn Rautakyljen ja Hastingin johdolla valloittamaan Roomaa, maailman mahtavinta kaupunkia. Viikinkien oli kuitenkin keksittävä ovela juoni päästäkseen tavoittelemansa kaupungin muurien sisäpuolelle. -
Riimut arjessa
His nr. 3/2010 s. 28-29.
Riimukirjoitus tunnetaan yleensä jyhkeistä riimukivistä, joissa kerrotaan suurmiesten elämästä, teoista ja kuolemasta. Riimuilla kirjoitettiin kuitenkin myös arkisista asioista. Pohjolan muinaiset asukkaat kaiversivat riimuja puu ja luutikkuihin ja välittivät
niiden avulla viestejä ja kirjasivat muistiin tuntojaan. -
Mitä Erik Punaiselle tapahtui?
Erik Punaista syytettiin Islannissa taposta. Hän muutti Grönlantiin ja perusti sinne viikinkisiirtokunnan.
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
