viikinki

  • Skotlannin länsirannikolla viikinkien pitkälaivasta kehittyi nopeampi birlinn.

    Viikinkilaivat: Milloin niistä luovuttiin?

    28.12.2011.

    Milloin viikinkilaivojen käyttö loppui Euroopassa?

  • Weymouthin joukkohaudasta löydetyistä kalloista yhdellä oli viilatut hampaat.

    Viikinkivainajan viilatut hampaat

    26.10.2011.

    Joukkohaudasta löytyneellä viikinkivainajalla oli viilatut hampaat.

  • Dna-tutkimus tukee saagojen kertomusta siitä, että viikingit kävivät Pohjois-Amerikassa.

    Viikingit saivat lapsia intiaanien kanssa

    08.03.2011.

    80 islantilaisen dna:sta löytyi viitteitä siitä, että viikingit kävivät Amerikassa ja toivat mukanaan ainakin yhden intiaaninaisen.

  • Ruotsin viikingit ostivat idästä hopeaa ja silkkikankaita, joita he sitten myivät kotimaansa kasvavilla markkinoilla.

    Kauppiaat tekivät Pohjolasta vauraan

    22.11.2010.

    800-luvun mittaan viikinkien ryöstöretket vähenivät, ja pohjanmiehet alkoivat keskittyä ryöstelyn sijasta kaupankäyntiin. Pohjolaan syntyi useita kukoistavia kauppakaupunkeja.

  • Lindisfarnen luostarin hävitys vuonna 793 aloitti sata vuotta kestäneen ryöstelyn Britanniassa.

    Viikingit kasvatettiin sotureiksi

    22.11.2010.

    Määrätietoinen kasvatus teki pojista sotureita, joiden rohkeus ja taistelutahto olivat seurausta viikinkien maailmankuvasta.

  • Kun talon miehet olivat retkillään kaukomailla, naiset ­hoitivat maatilaa.

    Tosi viikinki oli myös maanviljelijä

    22.11.2010.

    Viikinkien vallan perustan loivat maanviljelijät, joiden uurastus takasi sen, että ihmiset selvisivät Pohjolan ankarissa olossa.

  • Teema: Monitaitoiset viikingit

    11.11.2010.

    Euroopassa viikingit herättivät pelkoa ja kunnioitusta kolmen vuosisadan ajan, mutta kotoisessa Pohjolassa he viljelivät maata ja perustivat kauppakaupunkeja.

  • Tutkijat ovat pystyneet määrittämään Pohjois-Atlantin tarkan lämpötilan viikinkiaikana simpukankuoria tutkimalla.

    Viikinkisiirtokunnat palelivat ja näkivät nälkää

    09.07.2010.

    Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.

  • Viikingit pelkäsivät skotteja, mutta dna-analyysien mukaan nämä kaksi kansaa myös liittoutuivat, elivät yhdessä ja lisääntyivät.

    Viikingit pelkäsivät skotteja

    31.01.2010.

    Islantilaistutkijat ovat päätelleet 800 vuotta vanhojen saagojen perusteella, että viikingit eivät olleetkaan niin pelottomia kuin usein uskotaan.

  • Viikinkiajan lähtölaukaus

    His nr. 12/2008 s. 74-75.

    Vuonna 793 englantilaiset kokivat ensimmäistä kertaa ”Pohjolan vihan”, kun tanskalaiset viikingit hyökkäsivät vauraaseen ja mahtavaan Lindisfarnen luostariin. Tuon ryöstöretken jälkeen viikingit pitivät Eurooppaa pelon vallassa 250 vuotta.

  • Hauta paljastaa viikingin salat

    His nr. 9/2008 s. 44-49.

    Syksyllä 2007 arkeologit avasivat uudelleen Norjan tunnetuimpiin kuuluvan ”Gokstadin päällikön” haudan. Viikinkivainajan luurangon tutkimukset paljastavat hänen olleen suurikokoinen ja kuolleen väkivaltaisesti.

  • Keisarin kaarti

    His nr. 17/2008 s. 54-59.

    Pohjois­maalaiset palkkasoturit, varjagit, muodostivat Bysantin valtakunnan sotajoukkojen selkärangan yli 200 vuoden ajan. He olivat niin ylivoimaisia sotureita, että keisari päätti koota heistä itselleen henkivartiokaartin.

  • Viikingit halusivat Roomaan

    His nr. 6/2008 s. 22-27.

    Vuonna 859 alkoi 62 viikinki-
    laivan matka kohti Välimerta. Pohjanmiehet lähtivät Björn Rautakyljen ja Hastingin johdolla valloittamaan Roomaa, maailman mahtavinta kaupunkia. Viikinkien oli kuitenkin keksittävä ovela juoni päästäkseen tavoittelemansa kaupungin muurien sisäpuolelle.

  • Viikinkien linnat

    His nr. 7/2010 s. 14-21.

    980-luvulla Tanskan taitavimmat insinöörit
    ja tuhannet rakennustyöläiset rakensivat kuningas Harald Sinihampaan käskystä neljä linnoitusta. Niitä varten hakattiin ­­laajoja metsäalueita lähes puuttomiksi. Syystä tai toisesta jykevät linnoitukset kuitenkin hylättiin melko pian valmistumisensa jälkeen.

  • Harald voitti Hastingsissa

    His nr. 7/2008 s. 40-43.

    Kun Englannin kuningas Harald Godwininpoika kuoli saatuaan nuolen silmäänsä Hastingsissa vuonna 1066, tie Englannin valtaistuimelle oli avoinna Normandian herttua Vilhelmille. Vallanvaihto teki lopun Skandinavian valta-asemasta Pohjanmeren alueella ja ankkuroi Englannin tiukasti katolisen kirkon valta-alueeseen kuuluvan Manner-Euroopan vaikutuspiiriin. Samalla Pohjoismaiden mahti
    ja vaikutusvalta alkoivat hiipua.

  • Viikinkilaiva Pohjolan asukkaiden menestyksen avain

    His nr. 13/2008 s. 42-49.

    Viikingit purjehtivat Pohjolan maailmankartalle ryöstelemällä ja riehumalla ympäri Eurooppaa ja kauempanakin. Viikinkien menestys perustui pitkälti heidän laivoihinsa, jotka olivat suunnittelultaan ja rakenteeltaan aikansa edistyksellisimpiä.

  • Riimut arjessa

    His nr. 3/2010 s. 28-29.

    Riimukirjoitus tunnetaan yleensä jyhkeistä riimukivistä, joissa kerrotaan suurmiesten elämästä, teoista ja kuolemasta. Riimuilla kirjoitettiin kuitenkin myös arkisista asioista. Pohjolan muinaiset asukkaat kaiversivat riimuja puu ja luutikkuihin ja välittivät
    niiden avulla viestejä ja kirjasivat muistiin tuntojaan.

  • Erik Punainen kuvaili löytämäänsä saarta vihreäksi, mikä sai monet seuraamaan häntä Grönlantiin, ’vihreään maahan’.

    Mitä Erik Punaiselle tapahtui?

    Erik Punaista syytettiin Islannissa taposta. Hän muutti Grönlantiin ja perusti sinne viikinkisiirtokunnan.

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.