Espanja
-
Neandertalilaisten luolamaalauksia
15.05.2012.
Mullistava luolamaalauslöytö pakottaa arvioimaan uudelleen neandertalinihmisistä vallitsevia käsityksiä.
-
Punainen risti auttoi natseja pakoon
08.09.2011.
Uusi kirja paljastaa, että Punainen risti auttoi luultua suuremman määrän natseja pakenemaan sotarikossyytteitä.
-
Magalhães pääsi vain puoliväliin
His nr. 13/2011 s. 40-45.
Merenkulkija Fernão de Magalhães lähti 276 miehen kanssa etsimään meritietä Amerikan eteläpuolitse Aasiaan. Kolmen vuoden kuluttua miehistä 18 palasi kotiin. Magalhães itse ei selvinnyt matkasta.
-
Kynäniekat aseissa
His nr. 11/2011 s. 28-29.
Vuosina 1936–1939 Espanjaan matkusti yli 30 000 vapaaehtoista taistelemaan tasavaltalaisten rinnalla fasisteja vastaan. Joukossa oli nuoria älykköjä, joista sodan kokemukset leipoivat kuuluja kirjailijoita.
-
Onko kuninkaallisten veri todella sinistä?
13.09.2010.
Miksi kuninkaallisia ja aatelisia kutsutaan joskus ”siniverisiksi”?
-
Latinalaisen Amerikan sankarit
13.09.2010.
Lue vahvoista ja karismaattisista miehistä, jotka auttoivat Latinalaista Amerikkaa irtautumaan Espanjasta ja Portugalista.
-
Hannibalin reitti Alppien yli
09.08.2010.
37 sotanorsua lähti ylittämään Alppeja Hannibalin kanssa; useimmat menehtyivät matkalla.
-
Espanjalaisten julmuus julki
16.07.2010.
Inkojen hautausmaalta Perusta löydetyt luurangot kertovat 1500-luvun espanjalaisvalloittajien julmuudesta.
-
1500-luvun konkistadorin jäljillä
08.02.2010.
Lasihelmilöytö valottaa espanjalaisen Hernando de Soton matkaa.
-
Baskien verinen vapaustaistelu
His nr. 4/2011 s. 74-75.
Ylpeä baskien kansa on ollut muiden vallan alaisena vuosisatoja. Vanhojen tapojen vaaliminen on ollut baskeille tärkeää, mutta baskien aseellinen itsenäisyysliike
ETA ei ole tyytynyt itsehallintoon vaan on vaatinut vapautta väkivaltaisin keinoin. -
Vaiettu taistelu
His nr. 18/2010 s. 28-35.
Vuonna 1741 brittien voittamaton laivasto lähti 186 aluksen
voimin valloittamaan Etelä- ja Väli-Amerikkaa. Espanjalle
kuulunut Cartagena piti puolensa kuuden sotalaivan ja
pienen varuskunnan avulla. Tuhansia brittisotilaita kuoli, ja
50 brittien laivaa tuhottiin. Se oli Britannian kuninkaallisen
laivaston nöyryyttävin tappio kautta aikojen. -
Wien olisikin antautunut ottomaaneille?
His nr. 9/2008 s. 60-63.
Ottomaanit lähtivät vuonna 1521 valloittamaan Eurooppaa. Alistettuaan Balkanin valtaansa sulttaani Suleiman I:n voitonvarmat joukot marssivat kohti Wieniä. Loputtoman sateen vuoksi ottomaanien raskaat kanuunat kuitenkin juuttuivat Balkanin mutaisille teille. Niinpä sulttaani joutui luopumaan yrityksestä murtaa Wienin vankat muurit, ja ottomaanien Euroopan valloitus pysähtyi. Ottomaanien tappion jälkeen Euroopan katoliset ja protestanttiset maat suistuivat keskenään verisiin uskonsotiin.
Hitlerjugend kasvatti sotaan
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Gallup
Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista
Testit: Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.
Kuka keksi aprillipilat?
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Historian interaktiiviset piirrokset
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
