bakteerit

• •  
  •  
• 

  Ohjeita hyville vanhemmille

  04.07.2011.

  Peukalon imeminen johtaa moraaliseen rappioon, paleleminen suojaa sairastumiselta ja puhtaus heikentää älykkyyttä – näin vanhempia on aikanaan neuvottu.

  Lue lisää

• 

  Karaiseminen vahvistaa

  04.07.2011.

  Mitä enemmän lapsi altistui kylmälle, sitä paremmin hän pystyi vastustamaan vilustumisia aikuisena.

  Lue lisää

• 

  Likaisista lapsista tulee viisaita aikuisia

  04.07.2011.

  Lian ja saastaisuuden uskottiin yleisesti suojelevan sekä sairauksilta että onnettomuuksilta.

  Lue lisää

• 

  Peukalon imeminen johtaa rappioon

  04.07.2011.

  Peukalon imeminen johti hampaiden virheasentoihin ja itsetyydytykseen.

  Lue lisää

• 

  Tiukat kapalot parantavat ryhtiä

  04.07.2011.

  Vauvoja on kapaloitu vuosituhansia, jotta ne pysyisivät lämpiminä ja rauhallisina. Joskus kapalot on kääritty niin tiukkaan, että se on vaikuttanut raajojen kasvuun.

  Lue lisää

• 

  Hampaat puhkeavat hunajalla

  04.07.2011.

  Keskiajalla uskottiin yleisesti, että lapsen puheen oppiminen ja hampaiden puh­keaminen liittyivät tiiviisti yhteen.

  Lue lisää

• 

  Kemisti kehitti lääketiedettä

  His nr. 10/2010 s. 58-63.

  Kemisti Louis Pasteurista tuli sankari, kun hän 125 vuotta sitten keksi rokotteen tappavaa vesikauhua vastaan. Jo aiemmin hänen tutkimustensa ansiosta lääketieteessä alettiin myös ymmärtää hygienian merkitys.

  Lue lisää

• 

  1800-luku mullisti lääketieteen

  His nr. 4/2008 s. 72-73.

  Vuosisatojen ajan lääketiede perustui antiikin Kreikasta periytyneeseen oppiin, jonka mukaan sairaudet johtuvat kehon nesteiden – veren, liman, sapen ja mustan sapen – välisestä epätasapainosta. Sairauksien syitä ei juuri
  tunnettu, ja suonen-iskentä oli yleinen hoitomenetelmä. Vasta 1700-luvulla esiin nousi uusi lääkärisukupolvi, joka hylkäsi antiikin teoriat
  ja alkoi innokkaasti
  hankkia tietoa sairauksista. 1800-luvulla uudenlainen ajattelu johti varsinaiseen lääketieteen vallankumoukseen.

  Lue lisää