Sävelet löytyvät Leonardo da Vincin maalauksessa, kun teoksen poikki piirretään nuottiviivasto. Pöydällä olevat leivänpalat ja taulun 13 henkilön kädet edustavat nuotteja. Musiikki ei kuulosta harmoniselta, jos nuotit soitetaan vasemmalta oikealle. Kun nuotit luetaan oikealta vasemmalle, niistä muodostuu ymmärrettävä, harmoninen melodia.

Mestariteoksiin on kätketty piiloviestejä

Michelangelo näytti paaville rivoa käsimerkkiä, Leonardo da Vinci kätki teokseensa surumusiikkia, ja Rafael maalasi tulevaisuuden Pietarinkirkon. Monet historian kuuluisimmista taiteilijoista ovat piilottaneet teoksiinsa salattuja viestejä ja kujeita. Niitä pitää vain osata etsiä.

maanantai 27. elokuuta 2012 teksti Jan Ingar Thon & Emrah Sütcü

Musiikkia viimeisellä ehtoollisella

Viimeinen ehtoollinen, Leonardo da Vinci, noin 1498

Italialainen tietotekniikka-asiantuntija ja muusikko Giovanni Maria Pala uskoo ratkaisseensa varsinaisen da Vinci -koodin. Palan mukaan renessanssinero Leonardo da Vinci on piilottanut 40 sekunnin pituisen musiikkisävellyksen kuuluisaan mestariteokseensa Viimeinen ehtoollinen vuodelta 1498.

Maalauksessa on kuvattu Jeesus 12 opetuslapsensa kanssa viimeisellä aterialla ennen vangitsemistaan ja ristiinnaulitsemistaan. Tutkittuaan maalausta useita vuosia Pala kertoi vuonna 2007 uskovansa, että pöydällä olevat leivät ja ihmisten kädet edustavat nuotteja.

Nuoteista syntyy tunnistettava melodia, joka Palan mukaan kuulostaa sielunmessulta. ”Se on kuin teoksen ’soundtrack’, joka korostaa Jeesuksen kärsimyksiä”, Pala on todennut.

Pala aloitti tutkimuksensa kuultuaan joidenkin tutkijoiden uskovan, että da Vincin maalaukseen kätkeytyy musiikillinen viesti. Hän uumoili jo alkuvaiheessa, että maalauksen kädet ja leivänpalat saattoivat olla nuotteja, mutta kun nuotit soitettiin peräkkäin, ne eivät tuntuneet muodostavan yhdessä järkevää, yhtenäistä sävelkulkua.

Koska da Vinci kirjoitti muistiinpanonsa peilikirjoituksena, myös Pala kokeili nuottien soittamista oikealta vasemmalle, ja se toimi.

Da Vincin kotikaupungissa Vincissä sijaitsevan taiteilijalle omistetun museon johtajan Alessandro Vezzosin mukaan renessanssinero oli myös taitava muusikko, joka soitti lyyraa ja sävelsi pieniä kappaleita – vasemmalta oikealle – joten Palan musiikkiteoria on uskottava. Lisäksi maalaus jakautuu harmonisiin osiin, aivan kuin sävellys.

Katso video ja kuuntele sävelmä

Katso uutiskatsaus Giovanni Maria Palan yllättävästä löydöstä ja kuuntele Viimeiseen ehtoolliseen piiloutuva sävelmä täällä:

Rinnat piilotettiin

Cariani naamioi Pyhän Agathan rinnat säädyllisyden vuoksi hedelmiksi.

Pyhä Agatha, Giovanni Cariani, 1516


Agatha oli kaunis kristitty aatelisnainen Sisiliassa. Kun hän 200-luvulla Rooman kristittyjen vainojen aikana kieltäytyi luopumasta uskostaan, hänen rintansa leikattiin irti ja hänet tuomittiin poltettavaksi.

Vuonna 1516 Cariani maalasi Agathaa kuvaavan taulun. Hänen hienotunteisessa työssään oleva yksityiskohta kertoo Agathan kohtalosta:

Vadilla ei olekaan hedelmiä vaan Agathan irtileikatut rinnat.

Taiteilija kosti ikävälle munkille

Patsas on sijoitettu niin, että sen takapuoli osoittaa luostariin päin. Norsun häntä on sivussa ikään kuin se aikoisi juuri ulostaa.

Obeliski ja elefantti, Bernini, 1667


Aikansa merkittävin kuvanveistäjä, italialainen Gian Lorenzo Bernini, teki vuonna 1666 paavi Aleksanteri VII:lle tilaustyönä norsupatsaan. Työtä ohjasi dominikaanimunkki, jonka arvostelua ja komentelua Bernini piti sietämättömänä.

Ovela taiteilija kosti sijoittamalla norsun niin, että sen takapuoli osoittaa suoraan läheistä luostaria kohti. Lisäksi norsu nostaa häntäänsä ikään kuin aikoisi tehdä juuri tarpeensa.

Kaiken kukkuraksi Bernini pani norsun kääntämään päätään taaksepäin ja kyräilemään vihaisen näköisenä luostariin päin.

Taiteilijan outo unohdus

Lippin maalauksessa on viisi miestä, joista yksi nähtävästi leijuu ilmassa.

Theofiluksen pojan nousu kuolleista, Masaccio ja Filippino Lippi, noin 1425/1481


Renessanssiajan taiteilijalta Masacciolta jäi muutama työ kesken hänen kuollessaan vuonna 1428. Yksi niistä oli Theofiluksen pojan nousu kuolleista, jonka Filippino Lippi sai tehtäväkseen maalata valmiiksi vuonna 1481.

Jostakin syystä Lippin viimeistelemästä lopullisesta maalauksesta puuttuu jotakin niinkin oleellista kuin kaksi jalkaa!

Vasemmalla olevilla viidellä miehellä on yhteensä vain neljä jalkaparia.

Maalauksessa on omakuva

Huoneen seinällä oleva peili paljastaa, että pariskunta ei ole huoneessa yksin. Toinen peilin henkilöistä saattaa olla taiteilija itse.

Arnolfinin häät, Jan van Eyck, 1434


Maalaus näyttää yksinkertaiselta: se kuvaa italialaista kauppiasta Giovanni di Arnolfinia vaimoineen. Jan van Eyckin maalausta pidetään kuitenkin yhtenä renessanssin monitulkintaisimmista teoksista, johon kätkeytyy lukuisia merkityksiä ja yksityiskohtia.

Taulussa ei esimerkiksi ole vain kahta henkilöä vaan neljä. Avioparin lisäksi seinällä olevasta peilistä nimittäin kuvastuu kaksi henkilöä.

Peilissä näkyvien ihmisten henkilöllisyyttä ei tiedetä. Yhden teorian mukaan he ovat van Eyck itse oppilaineen, mihin peilin yllä oleva kirjoitus ”Jan van Eyck oli täällä” saattaa viitata.

Jos kyseessä on omakuva, se on ollut teknisesti erittäin vaativa maalata muun muassa kuperan peilin vuoksi. Van Eyckin olisi pitänyt maalata miniatyyri itsestään peilikuvana ja mittasuhteita vääristävässä perspektiivissä.

Maalaus koostuu sanonnoista

Brueghelin maalauksessa on lukuisia oudoilta näyttäviä tapahtumia.

Alankomaalaisia sananlaskuja, Pieter Brueghel vanhempi, 1559


Flaamilaistaiteillija Pieter Brueghelin maalaus kuvaa näennäisesti maalaiskylää ja sen asukkaita arkipäiväisissä askareissaan. 

Lähemmin tarkasteltuna taulussa näkyy kuitenkin paljon omituista:

Esimerkiksi kettu istumassa pöydän ääressä linnun kanssa ja mies, joka sitoo kelloa kissan kaulaan.

Maalauksen tapahtumissa onkin kuvattu flaamilaisia sanontoja:

  1. ”Käyttää piiraita kattokivinä”: Olla niin rikas, että voi elää tuhlailevasti.
  2. ”Paskoa maailman päälle”: Olla täysin välinpitämätön tai vihamielinen.
  3. ”Jättää ainakin yksi muna pesään”: Olla kaukonäköinen ja huolehtivainen.
  4. ”Parturoida narri ilman saippuaa”: Olla viekas ja huijata tietämätöntä ihmistä.
  5. ”Toinen kerii lammasta, toinen sikaa”: Toisella on hyvät, toisella huonot lähtökohdat.
  6. ”Heittää ruusuja sioille”: Tuhlata voimia tai jotain arvokasta ihmiseen, joka ei sitä ansaitse.
  7. ”Ripittäytyä pirulle”: Kertoa salaisuutensa epäluotettavalle ihmiselle.
  8. ”Kulkea taakka harteillaan”: Kuvitella, että kaikki on huonommin kuin todellisuudessa onkaan.

  9. ”Heittää viittansa aidan yli”: Hankkiutua eroon jostakin tietämättä, olisiko sille myöhemmin jotakin käyttöä.
  10. ”Ylettyä tuskin yhdestä leivästä toiseen”: Olla taloudellisessa ahdingossa; kärsiä rahapulasta.


Tähän asti tutkijat ovat selvittäneet teoksesta 112 sanontaa, mutta he uskovat, että niitä on vielä enemmän.

Katso kaikki sanonnat täältä.

Taiteilija esitteli taituruuttaan

Taidehistorioitsijat uskovat, että maalaus kuvaa kahta ranskalaisdiplomaattia Englannissa.

Suurlähettiläät, Hans Holbein nuorempi, 1533


1500-luku oli tutkimusmatkojen ja tieteen kehityksen aikakautta, ja Hans Holbeinin maalauksessa on monta uuden ajan symbolia: karttapallot, sekstantit, aurinkokellot ja itämaiset matot ovat näkyvästi esillä. Taulun etuosassa on kuitenkin vanha, universaali symboli, pääkallo.

Pääkallo on maalattu vääristyneenä, eikä sitä erota, ellei asetu aivan taulun lähelle ja katsele teosta viistosta.

Joidenkin taidehistorioitsijoiden mielestä taulu oli suunniteltu ripustettavaksi esimerkiksi portaikkoon tai käytävään, jossa ohikulkija näkisi myös kallon oikeasta kulmasta.

Toisen selityksen mukaan Holbein halusi vain esitellä teknisiä taitojaan taiteilijana maalaamalla tauluun vääristyneen pääkallon.

Uskottomuuden kuvaus

Ælfgyva on ainoa seinävaatteessa nimetty nainen, mistä voidaan päätellä hänen olleen korkeassa asemassa.

Bayeux’n seinävaate, tuntematon, 1070-luku


Normandian herttua Vilhelmin valloitettua Englannin vuonna 1066 hänen velipuolensa tilasi 70 metrin pituisen seinävaatteen saavutuksen kunniaksi.

Seinävaatteessa kuvataan verisiä taisteluja ja rohkeita sotilaita, kuten arvata saattaa. Teoksessa on kuitenkin myös vaikeatulkintaisempia kuvauksia, kuten kohtaus, jossa pappi ilmeisesti lyö naista.

Heidän yläpuolellaan lukee teksti: ”[––] eräs pappi ja Ælfgyva”. Nimi Ælfgyva oli noihin aikoihin suosittu aatelisnaisten nimi.

Parin alla istuu pieni alaston mies kyykyssä, ikään kuin piilotellen, ja sukuelimet selvästi esillä.

Jotkut tutkijat arvelevat, että kohtaus voi viitata kiusalliseen skandaaliin, joka tunnettiin niin hyvin, että sen lähempi selittäminen ei ollut tarpeen. Yksi selitys on kolmiodraama, jossa oli osallisena uskoton aatelisnainen, hänen vihainen aviomiehensä sekä pakoileva rakastaja.

Freskosta paljastui piru

Taidehistorioitsija löysi paholaisen kuvan freskoon maalatuista pilvistä.

Basilica di San Francescon fresko, Giotto di Bondone, n. 1290-luku


Vuonna 2011 italialainen taidehistorioitsija Chiara Frugoni oli Assisissa Pyhän Franciscuksen basilikassa puhdistamassa Giotto di Bondonen maalaamaa freskoa siihen vuosisatojen aikana kertyneestä likakerroksesta, kun lian alta paljastui yhtäkkiä hahmotelma kasvoista.

Kasvot olivat lähes piilossa maalauksen pilvien joukossa, eikä niitä nähnyt lattian tasolta.

”Kyseessä on sarvipäinen hahmo, jolla on koukkunenä ja silmät syvällä päässä”, Frugoni kertoo kasvoista, jotka ilmeisesti kuvaavat paholaista.

Voidaan vain arvailla, miksi Giotto kätki paholaisen Franciscus Assisilaisen kuolemaa kuvaavaan maalaukseen. Konservointityön johtaja Sergio Frusetti uskoo, että Giotto maalasi pirun kasvot pilkatakseen jotakin vihamiestään.

Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Giotto maalasi kasvot tauluun ”piruuttaan”.

Kolmannen selityksen mukaan Giotto halusi osoittaa, että pyhä Franciscuskaan ei voinut olla varma taivaspaikasta.

”Keskiajalla uskottiin, että pilvissä asui piruja, jotka voivat estää sielun pääsyn taivaaseen”, selittää Frugoni.

Maalaus antoi vinkin tulevaisuudesta

Maalauksessa on antiikin merkkihenkilöitä ja renessanssin suuria taiteilijoita rinta rinnan: 1: Michelangelo 2: Leonardo da Vinci 3: Donatello 4: Rafael 5: Donato Bramante

Ateenan koulu, Rafael, 1510


Vuonna 1510 Rafael työskenteli Ateenan koulu -seinämaalauksensa parissa ja kaipasi inspiraatiota sen taustan suunnitteluun. Hän pyysi apua oppimestariltaan, arkkitehti Donato Bramantelta, joka oli neljä vuotta aiemmin aloittanut Rooman Pietarinkirkon rakentamisen.

Yhdessä Rafael ja Bramante maalasivat freskoon loisteliaan taustan.

Kaikesta päätellen Bramante on hyödyntänyt Pietarinkirkon piirustuksiaan Rafaelin maalauksessa, sillä freskon taustassa on Pietarinkirkosta yksityiskohtainen kuvaus, jossa näkyvät selvästi sekä kirkon omaleimainen kupoli että holvattu katto.

Bramante kuoli vuonna 1514, ja Pietarinkirkko vihittiin käyttöön vasta vuonna 1626. Ihmiset saattoivat siis jo vuonna 1510 nähdä Rafaelin maalauksesta, miltä Pietarinkirkko näyttäisi sisältä – 116 vuotta ennen kirkon valmistumista.

Maalaukseen kätkeytyy toinenkin yllätys. Freskossa on kuvattu joukko antiikin ajan merkkihenkilöitä, mutta heidän joukkoonsa Rafael on ujuttanut useita renessanssin suuria taiteilijoita.

Niinpä Arkhimedes, Aleksanteri Suuri ja Platon ovat saaneet seurakseen Leonardo da Vincin, Michelangelon ja Bramanten.

Michelangelo ikuisti kiukkunsa

Toinen viattomilta näyttävistä enkeleistä näyttää paaville rumaa käsimerkkiä.

Julius II profeetta Sakariaksena, 1512


Monitaitaja Michelangelo tunnettiin leimahtelevasta temperamentistaan ja raivokohtauksistaan. Hän sai soturipaavina tunnetusta paavi Julius II:sta arvonsa mukaisen vastustajan.

Vuonna 1505 Julius II palkkasi Michelangelon tekemään upean hautamonumentin. Michelangelo heittäytyi työhön kaikella tarmollaan, kun paavi yhtäkkiä keskeytti hankkeen selityksittä. Michelangelo oli raivoissaan.

Kolme vuotta myöhemmin Julius palkkasi Michelangelon maalamaan Sikstuksen kappelia Roomaan. Michelangelo otti työn vastaan vastahakoisesti, ja lisäksi paavi puuttui koko ajan työhön.

Hän halusi esimerkiksi maalaukseen vain 12 apostolia, mutta Michelangelo piti päänsä ja maalasi freskoihinsa kaiken kaikkiaan 343 ihmishahmoa.

Taiteilija ei kuitenkaan unohtanut kokemiaan nöyryytyksiä, ja kosto näkyy Sikstuksen kappelin freskoihin maalatuissa herjaavissa yksityiskohdissa.

Freskoon ikuistettu herjaus


Yksi Michelangelon pahimmista loukkauksista paavi Julius II:ta kohtaan on nähtävissä Sikstuksen kappelin katossa, johon taiteilija maalasi seitsemän Vanhan testamentin profeettaa. Julius oli mallina suosikkiprofeettansa Sakariaksen muotokuvalle.

Fica-käsimerkki oli äärimmäisen loukkaava.

Paavi oli otettu siitä, että hänet liitettiin vanhaan profeettaan, eikä ehkä siksi huomannut pientä yksityiskohtaa maalauksessa: toinen kuvan enkeleistä näyttää niin sanottua fica-käsimerkkiä profeetan eli paavin selän takana.

Käsimerkki kuvastaa naisen sukuelintä, ja se oli äärimmäisen loukkaava ele Michelangelon aikana. Nykyään se vastaisi suunnilleen sitä, että näyttäisi paaville keskisormea.

Jumala leijuu ihmisaivoissa

Meshbergerin mielestä Michelangelon kuuluisasta maalauksesta voi löytää monia aivojen osia.

Aatamin luominen, 1512


Vuonna 1990 yhdysvaltalainen lääkäri Frank Lynn Meshberger kirjotti tunnetussa lääketieteellisessä aikakauslehdessä, että Aatamin luominen -maalauksessa Jumalan seuruetta ympäröivä kuvio on lähes täysin aivojen muotoinen.

Hän erotti kuvasta anatomisia yksityiskohtia, kuten pikkuaivot, aivolisäkkeen ja otsalohkon.

Osa tutkijoista pitää väitettä uskottavana, sillä Michelangelon tiedetään olleen kiinnostunut anatomiasta. Hän oli varmaan nähnyt ihmisaivot leikellessään ruumiita – kirkon kieltoa uhmaten.

Miksi Michelangelo sitten olisi kuvannut aivot maalauksessaan? Yhden selityksen mukaan hän halusi pilkata kirkkoa sen tieteenvastaisuudesta.

Arvostelija joutui helvettiin

Seremoniamestari Cesena on kuvattuna maalauksen oikeaan alakulmaan.

Viimeinen tuomio, 1541


Paavin seremoniamestari Biagio da Cesena oli yksi Michelangelon ahkerimmista arvostelijoista. Hänen mielestään esimerkiksi Sikstuksen kappelin freskojen alastomat ihmishahmot olivat säädyttömiä.

Michelangelo ei päästänyt arvostelijaansa rangaistuksetta, vaan hän maalasi kostoksi Cesenan yhteen Sikstuksen kappelin seinämaalauksista.

Maalauksessa Cesena on helvetissä aasinkorvat päässään ja käärme sukuelimiensä peittona.

Cesena valitti paaville, joka vastasi: ”Jos Michelangelo olisi kuvannut teidät kiirastulessa, olisin puuttunut asiaan, mutta helvetin asioihin minulla ei ole valtuuksia puuttua.”

Ehkä sinua kiinnostaa...