William Shakespeare

William Shakespeare

© Bridgeman

Shakespeare: 6 asiaa, joita historioitsijat ihmettelevät

400 vuotta Shakespearin kuoleman jälkeen epäilijät väittävät edelleen, ettei kuulu kirjailija kirjoittanut teoksiaan itse. Sillä miten ilmeisesti luku- ja kirjoitustaidoton työläisen poika, joka lopetti koulunkäynnin 13-vuotiaana, olisi voinut kirjoittaa niin kauniisti ja tyylikkäästi? HISTORIA arvioi kuusi yleisintä väitettä.

tiistai 31. toukokuuta 2016 teksti Emrah Sütcü

1. ”Miten Shakespeare tiesi niin paljon niin vähäisellä koulunkäynnillä?”

Historioitsijat arvioivat, että Shakespeare kävi vain grammar schoolin – eräänlaisen oppikoulun, jossa opetettiin klassisia teoria-aineita. Oppilaat saivat perehtyä muun muassa filosofiaan, lainoppiin, historiaan ja kirjallisuuteen. Koulupäivät alkoivat kello 6 aamulla ja päättyivät kello 18 illalla, minkä jälkeen loppu­ilta kului läksyjen parissa.

Opetus oli niin intensiivistä, että oppilaat tunsivat antiikin tekstit yhtä hyvin kuin nykyaikainen yliopisto-opiskelija. Vaikka Shakespeare lopetti koulunkäynnin 13-vuotiaana, hän ehti saada laajan sivistyksen.

Lisäksi Shakespeare ilmeisesti jatkoi opintojaan omin päin ja luki muun muassa keskiaikaista runoutta sekä oman aikansa italialaisia romaaneja ja filosofiaa.

2. ”Miten hän pystyi kuvaamaan Italiaa vaikka ei ollut koskaan käynyt siellä?”

Romeo ja Julia ja monet muut Shakespearen näytelmät sisältävät yksityiskohtaisia kuvauksia Italian kaupungeista. Miten se on mahdolista, sillä Shakespearehan pysytteli koko elämänsä Englannissa? 

Tosiasiassa Shakespeare kirjoitti monista muistakin maista, joissa hän ei ollut käynyt, kuten Tanskasta. Hän kopioi surutta historiankirjoista lukemaansa materiaalia. Esimerkiksi Romeo ja Julia pohjautuu Arthur Brooken runoon, joka kuvaa Veronan kaupunkia.

Romeo ja Julia sijoittuu Veronaan, jossa Shakespeare ei ollut käynyt.

© Bridgeman

3. ”Miksi näytelmissä ei ole aina hänen nimeään?”

Shakespearen ajan kirjailijat eivät olleet niin tarkkoja tekijänoikeuksistaan kuin nykykollegansa. He myivät käsikirjoituksensa teatterien omistajille, jotka saivat tehdä niillä mitä halusivat. Osa nykyisin tunnetuista Shakespearen teksteistä on pystytty jäljittämään vain vaivoin.

4. ”Miksi häntä ei kutsuta kirjailijaksi?”

Shakespearen nimi esiintyy 70 asia­kirjassa, mutta epäilijöiden mukaan missään niistä ei mainita hänen olleen kirjailija. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi kuningas Jaakko I:n seremoniamestari mainitsee Shakespearen seitsemästi kuninkaalle esitettyjen näytelmien tekijänä. Myös aikalaiskirjailijat Francis Meres ja Robert Greene kirjoittavat pitävänsä Shakespearea yhtenä ajan suurista kirjailijoista.

5. ”Miksi hänestä tiedetään vähän?”

Shakespearen laajaan tuotantoon nähden monien mielestä hänen elämästään tiedetään liian vähän, jotta häntä voisi pitää todellisena henkilönä. Jotkin osat Shakes­pearen elämää ovatkin hämärän peitossa, mutta hänestä tiedetään silti enemmän kuin useimmista aikalaiskirjailijoista.

Esi­merkiksi hänen perhe­suhteensa ja varakkuutensa ovat tiedossa. Shakespeare säilytti tiiviin yhteyden synnyinkaupunkiinsa Stratford-upon-Avoniin, jonka arkistojen avulla hänen elämänvaiheensa on kartoitettu.

6. ”Miksi hän teki kirjoitus­virheitä?”

Shakespeare on kirjoittanut nimensä eri tavoin eri asia­kirjoihin. Selitys on yksinkertainen: Shakespearen elinaikana ei ollut kielenhuoltoa. Kirjailijat saivat käytännössä valita vapaasti, miten kirjoittivat mitkäkin sanat.

Sanat ja myös nimet kirjoitettiin siten, miltä ne kuulostivat lausuttuina. Yksi kirjailija saattoi kirjoittaa saman sanan eri tavoin eri aikoina.

Ehkä sinua kiinnostaa...