Kööpenhamina alkoi näyttää pääkaupungilta kuningas Kristian IV:n aikana (1596–1648).

Opas: Kristian IV:n Kööpenhamina

Kuningas Kristian IV:n perintö näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa. Hän uudisti kaupunkia ja teki siitä eurooppalaisen suurkaupungin. Sotapäällikkönä Kristian ei kuitenkaan onnistunut yhtä hyvin. Tulosta kaupunkiopas tai lähde interaktiiviselle kaupunkikierrokselle Google Earthin avustuksella.

torstai 2. helmikuuta 2012 teksti Lars Ringholm & Jeppe Nybye


Ulkomaalaisen silmin Kööpenhamina oli kaikkea muuta kuin vaikuttava kaupunki. Siltä puuttui Euroopan metropolien loistokkuus, ja kaupungin 30 000 asukasta oli ahdettu pienelle alueelle. Se ei ollut lainkaan sellainen pääkaupunki, jota kuningas Kristian IV olisi pitänyt arvoisenaan.

Kun Kristianista vuonna 1596 tuli Tanskan ja Norjan kuningas, hän aloitti heti Kööpenhaminan kasvojenkohotuksen. Valtiontalous oli hyvällä mallilla hänen isänsä jäljiltä, eikä Kristian aikonut jättää rahoja pölyttymään. Hän laajensi kaupunkia ja rakennutti sinne mahtipontisia rakennuksia, kuten pörssin, muhkeita linnoja ja observatorion.

Kaupungin kohennus oli kuninkaalle niin tärkeää, että hän valvoi rakennustöitä henkilökohtaisesti eikä empinyt huomauttaa työläisille, jos oli havaitsevinaan virheen.

Jos Kristian IV:n saavutuksia arvioitaisiin vain rakennusprojektien kannalta, hän olisi ehkä jäänyt historiaan yhtenä Tanskan parhaista kuninkaista.

Kristian IV jätti suurvallan heitteille

Kristianin kunnianhimo kuninkaana ei kuitenkaan rajoittunut rakentamiseen. Vuonna 1625 hän neuvonantajiensa varoituksista huolimatta vei Tanskan mukaan 30-vuotiseen sotaan, uskonnollisista kiistoista johtuneeseen sekavaan konfliktiin.

Päätös oli tuhoisa Kristianille. Hän kärsi karvaan tappion ja joutui maksamaan sotakorvauksina 10 tynnyrillistä kultaa. Ruotsalaiset hyökkäsivät heikentyneen Tanskan kimppuun vuonna 1643. Tanska hävisi sodan Ruotsia vastaan ja menetti tälle maa-alueitaan.

Kristian IV sai hallintaansa suurvallan mutta jätti jälkeensä heikentyneen valtion, joka ei koskaan saanut takaisin asemaansa. Enää rakennukset kertovat Kristian IV:n vallan päivistä.

Tutustu kaupungin kohteisiin napsauttelemalla alla olevia linkkejä – tai tulosta pdf tai kokeile Google Earth -versiota oikealla olevasta linkistä.

Astronomi sai työtilat keskelle kaupunkia

Noin 35 metriä korkeaan torniin rakennettiin käytävä, jota saattoi kulkea hevosellakin.

1. Rundetårn

Osoite: Købmagergade 52 A

Kristian IV:lle tähtitiede merkitsi paljon muutakin kuin planeettojen ja tähtien asemia. Muiden aikalaistensa tavoin hän uskoi, että taivaankappaleet vaikuttivat elämään maapallolla ja että astrologia ja astronomia olivat saman asian kaksi eri puolta. Kuningas halusi rakennuttaa tornin tähtitieteellistä tutkimusta varten toivoen muun tutkimuksen ohella saavansa entistä tarkempia astrologisia ennustuksia.

Kristian nimitti uuden observatorion johtajaksi Sørensen Longomontanuksen, nykyaikaisen tähtitieteen isänä pidetyn Tyko Brahen oppilaan. Longomontanus olisi mieluusti tehnyt työtään jossakin muualla kuin keskellä Kööpenhaminaa, mutta kuninkaan ajatuksena oli, että keskellä kaupunkia sijaitseva torni voisi toimia myös kirkontornina ja palvella tarvittaessa myös osana kaupungin puolustusta.

Lähes 35 metrin korkuinen Rundetårn eli ”pyöreä torni” valmistui vuonna 1642, ja sen yhteydessä oleva Trinitatis-kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1656. Tornissa ei ole portaita vaan sen huipulle johtaa kierrekäytävä, jota pitkin torniin oli helppo kujettaa kirjoja ja tähtitieteellisiä instrumentteja vaikka hevosvaunuilla.

Seuraavaksi: Rosenborg, 750 m

Linna kuninkaan lemmenpesäksi

1. Rosenborg

Osoite: Øster Voldgade 4 A

”Sydämen rakkain sydän –– sydämen rakkain hiirulainen.” Kristian IV oli korviaan myöten rakastunut eikä peitellyt tunteitaan 17-vuotiaalle Kirsten Munkille vuonna 1615 kirjoittamassaan kirjeessä.

He avioituivat samana vuonna ja asettuivat asumaan Rosenborgin linnaan. Linnan rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1606, mutta kuningas antoi sille nimen vasta vuonna 1624. Historioitsijoiden mukaan nimi Rosenborg, ”ruusulinna”, kuvaa ehkä kuninkaan ja hänen vaimonsa rakkautta.

Kristian vietti mahdollisimman paljon aikaa Rosenborgissa, joka varustettiin monenlaisilla ylellisyyksillä.

Kristian IV:n aikana ritarisalissa tanssittiin, mutta myöhemmät kuninkaat ovat käyttäneet sitä audienssisalina.

Linnan kylpyhuoneissa oli muun muassa juokseva vesi ja vessat, joista johti viemäriputki suoraan linnan vallihautaan. Takat eivät ainoastaan lämmittäneet, vaan niistä myös tulvi ”hajustettua” ilmaa linnan käytäville, sillä kuningas halusi käyttää takoissa vain hyvältä tuoksuvia puita.

Poikansa häihin vuonna 1634 hän tuotti linnaan suuria määriä kallista appelsiinipuuta sen hyvän tuoksun vuoksi. Nykyään turistit pääsevät tutustumaan linnaan ja siellä esillä oleviin kruununkalleuksiin.

Seuraavaksi: Nyboder, 900 m

Sosiaalisen asuntotuotannon edelläkävijä

Kuningas rakennutti kasvavan laivaston henkilöstölle uusia nykyaikaisia asuntoja.

3. Nyboder

Osoite: Krokodillegade

Laivasto oli sotavoimien selkäranka, ja Tanskan kasvavan laivaston sotilaat ja muu henkilöstö tarvitsivat kipeästi asuntoja. Kaupunki oli ahdas ja siivoton, ja suuri osa kaupunkilaisista asui huonokuntoisissa taloissa. Kristian IV kuvaili kirjoituksessaan kaupungin alennustilaa: ”Täällä vallitsee suuri tapainturmelus, ja kadut ovat saastaisia ja sotkuisia –– koska kaupunkilaiset tuovat –– törkyä ja saastaa pihoiltaan ja jättävät ne kaupungin kaduille ja kujille.”

Tältä kaikelta säästyi laivaston henkilöstö perheineen, kun heille vuonna 1631 alettiin rakentaa uutta asuinaluetta. Tilaa uusille taloille saatiin Kööpenhaminan itäpuolelta, josta Kristian oli hiljattain ostanut maata.

Talot maalattiin Tanskan lipun väreillä punaisella ja valkoisella, ja vähitellen asuinalueen kutsumanimeksi vakiintui Nyboder, ”uudet talot”. Talojen noin 200 asunnon asukkailla oli huomattavasti paremmat oltavat kuin tavallisella kansalla yleensä tuohon aikaan. Kun talojen kunto heikkeni ajan mittaan, moni alkoi vaatia niiden jyräämistä maan tasalle. Jopa Tanskan laivastoministeri kannatti 1900-luvun alussa talojen purkamista.

Nykyään talot on kunnostettu, ja ne ovat maailman vanhimpia esimerkkejä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Laivaston henkilöstöllä on edelleen etuoikeus asua taloissa, jotka on nykyään maalattu keltaisiksi.

Seuraavaksi: Kastellet, 1 km

Linnoitus suojaksi Ruotsia vastaan

Kastellet oli Kööpenhaminan puolustuksen viimeinen lenkki.

4. Kastellet

Adress: Kastellet 1

Ruotsi aiheutti Kristian IV:lle jatkuvasti päänvaivaa. Naapurimaa haastoi toistuvasti Tanskan kilpailuun Pohjolan valta-asemasta, ja Kristianin oli vahvistettava Tanskan puolustusta. Tätä varten vuonna 1626 aloitettiin Kastellet-linnoituksen rakentaminen.

Kastellet oli viimeinen lenkki Kööpenhaminaa vihollisen hyökkäyksiltä puolustavien linnoitusten ketjussa. Sen sijainti mietittiin tarkasti niin, että kuningas ja muut tärkeät henkilöt voitaisiin evakuoida sieltä tarpeen vaatiessa Juutinrauman kautta.

Kastelletin merkitys puolustuksessa korostui, kun ruotsalaiset piirittivät Kööpenhaminaa 1658–1660.

Kristian IV suunnitteli aluksi paikalle pientä linnaa, jonne hän perheineen voisi paeta hyökkäyksen sattuessa. Suunnitelmasta luovuttiin rahapulan vuoksi. Kristian kuoli ennen linnoituksen valmistumista, ja hänen poikansa Fredrik III saattoi rakennystyöt loppuun. Nykyään Kastellet on yksi Pohjois-Euroopan parhaiten säilyneistä vanhoista linnoituksista, ja Tanskan puolustusvoimilla on edelleen tiloja siellä.

Kun Saksa miehitti Tanskan toisessa maailmansodassa,se valtasi Kööpenhaminaan tullessaan ensi töikseen Kastelletin.

Seuraavaksi: Holmens Kirke, 1,9 km

Merimiehet saivat oman kirkon

Holmens Kirke sai vain pienen kellotornin, joka ei peittänyt Kristian IV:n näköalaa linnastaan.

5. Holmens Kirke

Osoite: Holmens Kanal 21

Laivasto oli Kristian IV:n lempilapsi, ja vuonna 1619 laivasto sai oman kirkon: Holmens Kirken. Alunperin läheisen laivastotelakan ankkuripajana käyttämä rakennus sopi Kristianin mielestä loistavasti kirkoksi.

Ankkuripaja osoittautui kuitenkin liian pieneksi, ja rakennusta piti laajentaa. Tuohon aikaan suosittua hollantilaista renessanssityyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1641.

Kuningas ei suostunut rakentamaan kirkkoon kunnon tornia, sillä se olisi pilannut hänen näköalansa Kööpenhaminan linnasta, joten kirkon katolle rakennettiin vain matala kellotorni.

Kuningatar Margareeta II ja prinssi Henrik vihittiin Holmens Kirkessä vuonna 1967.

Rakennus säästyi Kööpenhaminassa 1700-luvulla riehuneilta paloilta, joten sen 1600-luvulta peräisin oleva sisustus on pitkälti säilynyt, kuten saarnastuoli ja alttaritaulu vuodelta 1691.

Seuraavaksi: Børsen, 250 m

Kuningas halusi Kööpenhaminasta kaupan keskuksen

Børsenin silmiinpistävä kierretorni rakennettiin vuonna 1625.

6. Børsen

Osoite: Slotsholmsgade

Kristian IV halusi tehdä Kööpenhaminasta kuuluisan kauppasataman, portus celeberrimus daniae. Tähän suunnitelmaan kuului valtavan tavarapörssin rakentaminen vuonna 1624. Kuningas arvosti kaupankäyntiä, ja hänen mielestään pörssi vahvistaisi Kööpenhaminan asemaa Euroopassa.

Pörssi sijaitsi Tanskan vallan keskuksessa Slotsholmenissa.

Rakennus oli ehkä liian moderni konservatiivisille kööpenhaminalaisille kauppiaille, ja kuninkaalla oli vaikeuksia saada vuorkalaisia myymälä- ja varastotiloihin. Lopulta hänen oli myytävä koko hanke, sillä epäonnistuneen sotaretken jälkeen valtionkassan pohja alkoi jälleen näkyä. Muuan äveriäs kauppias osti vuonna 1647 rakennuksen 50 000 riikintaalerilla, mikä vastaa 50 miljoonaa Tanskan nykykruunua.

Nykyään yksityisomistuksessa oleva rakennus ei aina ole avoinna turisteille.

Seuraavaksi: Tøjhus, 350 m

Maailman suurin asevarasto

Asevaraston meriallas on nykyään täytetty maalla.

7. Tøjhuset

Osoite: Tøjhusgade 3

Kristian IV oli matkallaan vuonna 1597 nähnyt Pohjois-Euroopan suurimman asevaraston Dresdenissä ja päättänyt, että Kööpenhaminan piti saada vieläkin suurempi. Seuraavana vuonna alkoivat Tøjhusetin eli arsenaalin rakennustyöt. 3 700 neliömetrin suuruisesta rakennelmasta tulisi Kööpenhaminan suurin rakennus ja todennäköisesti koko maailman mahtavin asevarikko.

Vain Venetsian asevarasto veti vertoja Tøjhusetille, johon varastoitiin kaikki 60 000 sotilaan armeijan vaatimat varusteet aina musketeista tykkeihin ja haarniskoihin asti.

Varaston keskellä oli neljän metrin syvyinen merivesiallas sotalaivojen varustamista varten.

Tøjhusetissa sijaitsee nykyään sotamuseo. Esillä on muun muassa haarniska, joka on todennäköisesti kuulunut Kristian IV:n pojalle.

Arsenaali oli Kristianin ylpeys, mutta rakennus tuhoutui räjähdyksessä helmikuussa 1647, kun merikapteeni Jan Jansenin poika oli täyttämässä ruudilla pommeja. Pojalle ei ollut ilmeisesti annettu riittävän selkeitä turvaohjeita, sillä hän teki työtään kaminan vieressä. Räjähdystä seurannut tulipalo poltti rakennuksen maan tasalle.

Osa Tøjhusetista kunnostettiin, ja rakennuksessa on edelleen aseita, sillä siellä toimii nykyään Tanskan sotahistoriallinen museo.

Seuraavaksi: Christianshavn, 1,1 km

Kristian rakensi Pohjolan Amsterdamin

Christianshavnin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita Amsterdamista.

8. Christianshavn

Osoite: Overgaden oven Vandet

Tanskalaiset eivät olleet Kristian IV:n mielestä kummoistakaan kaupankävijäkansaa, minkä vuoksi hän yritti kaikin keinoin houkutella maahan kauppiaina taitavia hollantilaisia.

Kuningas perusti Kööpenhaminan edustalla sijaitsevalle Amagerin saarelle vuonna 1618 uuden hollantilaistyylisen asuinalueen kanavineen ja kapeine taloineen ja nimesi sen Christianshavniksi. Nykyään keskellä Kööpenhaminaa sijaitseva kaupunginosa oli tarkoitettu mallikaupungiksi, jonka tarmokkaat hollantilaisasukkaat näyttäisivät kööpenhaminalaisille esimerkkiä. Tarpeen tullen Christianshavn toimisi myös pääkaupungin puolustuslinnoituksena.

Alue ei kuitenkaan houkutellut asukkaita, ja sen rakentaminen eteni hitaasti.

Vasta 1980-luvulla Christianshavnista tuli yksi Kööpenhaminan halutuimpia asuinalueita, ja nykyään siellä voi joutua maksamaan asunnosta miljoonia.

Lisäkohde: Kuninkaan lomalinna

Frederiksborgin linnassa on nykyään taidemuseo.

Kristian IV:n mielestä Frederiksborgin linnassa oli vain yksi vika: se sijaitsi Hillerødissä kaukana Kööpenhaminasta.

Kuningas rakennutti linnan vuosina 1600–1620 ja paneutui sen sisustukseen tarkasti. 26 kuvanveistäjää kaiversi seitsemän vuotta ritarisalin upeita kattokoristuksia, ja audienssisali on henkeäsalpaava. Huoneiden tarkoitus olikin nimenomaan tehdä vaikutus ulkomaalaisiin vieraisiin.

Ehkä sinua kiinnostaa...