Ritarit hyökkäilivät muslimien laivojen kimppuun osana pyhää sotaa, mutta tosiasiassa kysymys oli usein merirosvouksesta.

Maltan ritarit elivät merirosvouksella ja ihmisryöstöillä.

Johanniittaritarit asettuivat vuonna 1530 Maltalle, jonne he perustivat mallikelpoisen yhteiskunnan – joka eli merirosvouksesta ja orjakaupasta.

torstai 31. heinäkuuta 2014

Ritarit hankkivat elantonsa ryöstelemällä

Johanniittaritarit tulivat Maltalle vuonna 1530 ja tekivät saaresta muutamassa vuodessa hyvinvoivan yhteisön, jota suojasivat vahvat linnoitukset ja iskukykyinen laivasto. Ritarit kävivät laivastoineen muslimien kauppalaivojen kimppuun, varastivat niiden lastin ja veivät miehistön orjiksi.

Johanniitat eli Maltan ritarit kutsuivat ryöstelyään ja orjakauppaa ”pyhäksi sodaksi”.

Malta tunnettiin orjakaupasta

1500- ja 1600-luvuilla Malta oli Välimeren orjakaupan solmukohta, ja sen pääkaupungissa Vallettassa järjestettiin Euroopan suurimmat orjamarkkinat. Maltan ritarit myivät siellä sieppaamiaan ottomaaneja, pohjoisafrikkalaisia ja juutalaisia, ja orjakauppa jatkui aina 1700-luvun lopulle asti.

Kun Napoleon valloitti Vallettan vuonna 1798 – ilman laukaustakaan – ritarit joutuivat pakenemaan Maltalta.

Lataa kaupunkiopas vanhasta orjakaupan keskuksesta Vallettasta

Sukella Vallettan suuruuden aikoihin ja tutustu oppaaseemme Maltan ritareiden linnoitetusta pääkaupungista:

Huom! Sinun pitää olla kirjautunut historianet.fi-sivuston käyttäjäksi voidaksesi ladata artikkelin. Napsauta "Lataa artikkeli" -painiketta. Jos et ole kirjautunut sivustoon, sinulle tarjotaan mahdollisuutta rekisteröityä käyttäjäksi. Se käy nopeasti eikä maksa mitään.

Ehkä sinua kiinnostaa...