Temppeliritarit sitoutuivat elämään köyhyydessä ja selibaatissa sekä taistelemaan Jumalan puolesta. Vain harvat heistä oli vihitty papeiksi, jotka eivät saaneet tappaa.

Historian opas: Temppeliritarien aika

Nykyään, 800 vuotta temppeliritarien ajan jälkeen, Lähi-idästä ja Euroopasta löytyy yhä merkkejä heidän muinaisesta mahdistaan.

maanantai 21. joulukuuta 2009 teksti Mikkel Larsen & Sisse K. Ibsen


1. Päämaja Jerusalemin ­pyhimmällä paikalla

Temppeliritarien ritarikunta perustettiin puolustamaan Pyhää maata, ja järjestön ensimmäinen päämaja sijaitsi Jerusalemin Temppelivuorella.

Jerusalem

Ristiretkeläisten armeija onnistui vuonna 1099 valloittamaan ­pyhän Jerusalemin kaupungin. Voitto ­sinetöityi, kun Jerusalemin kuninkaaksi kruunattiin Balduin I. Vaikka Jerusalem olikin nyt turvattu, ryövärit piinasivat yhä Pyhää maata. Niinpä yhdeksän ranska­laista aatelismiestä perusti Hugo Paynsilaisen johdolla vuonna 1119 soturimunkkiveljeskunnan suojelemaan ­pyhiinvaeltajia. 1120-luvulla soturimunkit perustivat pää­majansa Jerusalemin Temppelivuorella sijaitsevaan al-Aqsa-moskeijaan. Ritarijärjestö sai päämajansa mukaan nimen ­”Salomon temppelin köyhät ritarit", sillä ­ritarit uskoivat, että al-Aqsa oli rakennettu paikkaan, jossa ­kuningas ­Salomon temppeli oli muinoin ­sijainnut.

Sekä kristityt että muslimit pitävät ­Jerusalemia pyhänä ­kaupunkinaan. ­Kaupungin hallinnasta taisteltiin 1200-luvun lopulla kiivaasti.

­Raamatun mukaan kivitauluja, joihin oli hakattu ­Mooseksen kymmenen käskyä, säily­tettiin kuningas Salomon temppe­lissä sijainneessa Liiton arkussa. Alkuun ritarikuntaan kuului vain sen yhdeksän perustajajäsentä, mikä on ­synnyttänyt arveluja siitä, että ritari­kunnan ­perustamisen varsinainen syy oli ­etsiä Temppeli­vuorelta Liiton arkkia. Temppelivuoresta löydettiinkin 1800-luvulla tunneleita, ­joiden käyttötarkoi­tusta ei tarkkaan tiedetä.­

Vuodesta 1129 alkaen ritarikunta ­alkoi vähitellen kasvaa. Se koulutti satoja ritareita ­sotilaiksi, raken­nutti Temppelivuorelle ­luostareita ja kirkkoja ja muunnatti al-Aqsa-­moskeijan hallinto­rakennukseksi.

NYT. Al-Aqsa-moskeijassa oli 1100-luvulla temppeliritarien päämaja.

Seuraava kohde: ­Montgisardin taistelu­kenttä, 39 kilometriä

2. Temppeliritarit saavuttivat suurvoiton

Temppeliritarit taistelivat yleensä peitsillä mutta myös miekoilla, veitsillä sekä ­metallivahvisteisilla nuijilla.

Montgisard

Kristittyjen ja muslimien sota­joukot olivat ottaneet yhteen jo useita kertoja, kun muslimien yhdistynyt armeija vuonna 1177 lähti marssimaan kohti Jerusalemia. Kristittyjen vallan loppu näytti jo olevan lähellä. Matkalla ­muslimit kuitenkin ryhtyivät ryöstelemään lähi­kyliä, mikä osoittautui heille kohtalokkaaksi.

Spitaalisen ­kuningas Balduin IV:n armeijaan liittyneet 80 temppeliritaria käyttivät muslimien epäjärjestystä hyväkseen Montgisardin tasangolla: kokeneet soturimunkit hyökkäsivät tapansa mukaan ennen muuta sotajoukkoa ja yllättivät vihollisen täysin. Muslimit eivät ehtineet koota rivejään vasta­rintaan. Kun temppeliritarit lopulta viimeisinä ­vetäytyivät taistelukentältä, yhdeksän kymme­nestä muslimista oli saanut surmansa.

Seuraava kohde: Hattin, 114 km

3. Saladin mestautti ­pahimmat vihollisensa

Sulttaani Saladin ei vapauttanut kristittyjä vankeja, kuten tapana oli. Hän piti ritareita vakavana uhkana ja surmautti heidät.

Sulttaani Saladin johdatti muslimit Pyhän maan vallaneita kristittyjä vastaan. Hän oli ristiretkeläisten ja temppeliritarien pahin vihollinen.

Sulttaani Saladin johti ­mahtavaa ­muslimiarmeijaa.

Hattinin taistelu

Kun kristityt sotilaat aamulla heräsivät 4. heinäkuuta 1187, ilman täytti vihollisen sytyttämien nuotioiden savu. Savun suojasta muslimien jousimiehet ­ampuivat kristittyjen niskaan nuoliryöpyn toisensa jälkeen. Kristittyjen armeija ­joutui sekasortoon kaikkien yrittäessä turhaan paeta saarretusta leiristä.

Muslimien hyökkäystä johti ­maineikas sulttaani Saladin, joka oli nostattanut muslimit taisteluun kristittyjä vastan. Seuraavaksi hänen jousimehensä alkoivat ampua kristittyjen ratsuja yksi kerrallaan, niin että ritarit joutuivat taistelemaan jalan. Kaikkiaan noin 20 000 kristitystä sotilaasta vain 3 000 onnistui pakenemaan, ennen kuin muslimit tunkeutuivat kristittyjen leiriin ja ­vangitsivat Jerusalemin kuninkaan Guy de ­Lusignanin.

Kaksi päivää voittonsa jälkeen Saladin mestautti kaikki vangiksi otetut temppeliritarit, joiden lujaa uskoa ja sotataitoa hän piti pahimpana uhkanaan. ­Saladin surmautti Hattinissa 230 temppeliritaria, ja hieman aikaisemmin Cressonin taiste­lussa oli kuollut 60 ritaria. Historioit­sijat uskovat ritarikunnan ­menettäneen ­näissä ­kahdessa taistelussa noin puolet Pyhässä maassa olevista jäsenistään.

NYT. Temppeliritarien veri punasi ­vuoren rinteet Hattinin taistelussa.

Seuraava kohde: Atlit, 49 km

4. Temppeliritarien pyhäin­jäännösten kätköpaikka

Vihollinen ei koskaan ­pystynyt valloittamaan temppeliritarien ­linnoitusta Atlitissa.

Atlit

Temppeliritareita arvosteltiin jo 1200-luvulla siitä, että he olivat lyhyessä ajassa haalineet itselleen valtavia rikkauksia. ­Euroopan hallitsijat, jotka eivät itse voineet matkustaa Pyhään maahan, lahjoittivat ritarikunnalle valtavia rahasummia, joilla ­ritarit ostivat pyhäinjäännöksiä, kuten orjantappurakruunun osia sekä Jeesuksen ristin kappaleita ja hänen veripisaroitaan. ­

Temppeliritarit tallettivat aarteensa Atlitin linnakkeeseen, jossa monet pyhiinvaeltajat vierailivat matkallaan Jerusalemiin.­ Ritarien Chastel Peleriniksi nimittämä linnake oli yksi heidän ­vahvimmista tukikohdistaan. Pyhiinvaeltajat rakensivat sen ritareille kiitokseksi näiden tarjoamasta suojelusta.

Seuraava kohde: Akko, 236 km

5. Ritarit suojelivat pyhiinvaeltajia

Temppeliritarien mahti perustui ­pitkälti vahvoihin linnoituksiin.

Safita

Temppeliritarien voidaan sanoa pitäneen yhtä historian ensimmäisistä matkatoimistoista: he suojelivat maksua ­vastaan Jerusalemiin matkaavia pyhiinvaeltajia. Ritarit rakensivat Pyhään maahan lukuisia linnoituksia Syyrian vuorilta Jerusalemiin. Safitan kaupungin keskustaa hallitsee yhä temppeliritarien Chastel Blancin linnakkeen 38 metrin korkuinen torni. ­Linnakkeesta ritarit hallitsivat lähialueita sekä sisämaahan johtavia kauppareittejä.

Seuraava kohde: Akko, 236 km

6. Pyhän maan ­viimeinen linnake

Akkon häviö oli temppeli­ritareille suuri arvovalta­tappio.

Akko

Kerrotaan, että temppeliritarit onnistuivat viime hetkellä lähettämään Akkosta matkaan pienen laivan, ennen kuin ­kaupunki joutui antautumaan muslimeille toukokuussa 1291. Laivan väitetään kuljettaneen turvaan paitsi ritareita, myös ritarikunnan pyhäinjäännöksiä.

Muslimit hyökkäsivät Akkoon armoa tuntematta. Kaupunki oli Pyhän maan kristittyjen ­viimeisiä tukikohtia, ja ­monilla eri ritari­kunnilla oli siellä päämaja.­Veljeskuntien välinen keskinäinen kilpailu oli kuitenkin niin ­kiivasta, ettei kukaan ottanut temppeli­ritarien suurmestarin varoituksia tulevasta hyökkäyksestä vakavasti. Akkoon jääneet temppeli­ritarit taiste­livat urheasti loppuun asti, mutta heidät surmattiin.

Seuraava kohde:­ Arwad 230 km

7. Viimeinen tukikohta Lähi-idässä

Temppeliritarit joutuivat lähtemään Arwadista, mutta jykevä linnoitus komeilee yhä paikoillaan.

Arwad

Syyskuussa 1302 piskuisen Arwadin saaren piiritti 16 egyptiläistä laivaa, jotka katkaisivat saaren kaikki ­huoltoyhteydet. Menetet­tyään aiemmissa taisteluissa mantereella sijainneet linnakkeensa temppeliritarit olivat sijoittaneet Arwadiin 120 ritaria ja 500 jousimiestä, mutta saari oli liian eristyksissä ja apu tuli liian myöhään.

Temppeliritarit saivat neuvoteltua ­itselleen ja joukoilleen ­turvatun poistumisen saarelta, mutta lupauksista huolimatta jousimiehet ­surmattiin ja useimmat temppeliritarit vangittiin, kun he olivat poistumassa ­linnoituksesta. Nyttemmin ­linnakkeen ympärille on kasvanut vilkas kaupunki.

Vihollinen saartoi Arwadin saaren syyskuussa 1302.

Seuraava kohde: Kolossi, Kypros, 267 km

8. Temppeliritarit halusivat oman valtion

Temppeliritarit eivät ajaneet partaansa ­kunnioituksesta Jumalaa kohtaan.

Menetettyään viimeisetkin tukikohtansa Pyhällä maalla temppeliritarit perustivat uuden päämajan Kyprokselle, jonne he olivat jo aikaisemmin yrittäneet perustaa oman valtionsa.

Kypros

Temppeliritarit ostivat Kyproksen saaren vuonna 1192 englannin ­kuninkaalta Rikhard I Leijonamieleltä. He aikoivat perustaa oman valtion saarelle, joka sijaitsi sopivasti Pyhään maahan johtavien purjehdusreittien varrella. Rita­rien ahneus kuitenkin esti suunnitelman toteutumisen: he verottivat Kyproksen asukkaita niin raskaasti ja kohtelivat ­näitä muutenkin niin kaltoin, että saaren asukkaat nousivat kapinaan.

Kapinalliset saartoivat temppeliritarit Nikosiaan, ja ritarit onnistuivat vain vaivoin urtautumaan ulos saarroksista ja taltuttamaan kapinan. Kapinan jälkeen veljeskunta ei kuitenkaan halunnut asettaa saarta ­vartioimaan enempään kuin 20 ritaria, ja ajatus omasta valtiosta haudattiin. Temppeliritarit luovuttivat saaren takaisin Rikhard I:lle, joka myi sen edelleen antamatta ritareille ropoakaan.

Kyproksen uusi hallitsija antoi temppeliritarien pitää osan saarella sijaitsevista linnoituksistaan, kuten nykypäiviin ­säilyneen Kolossin linnan. Sata vuotta myöhemmin temppeliritarit siirsivät ­päämajansa Kyprokselle joudut­tuaan lopullisesti ­pakenemaan Pyhältä maalta Akkon menetyksen jälkeen. Päämaja oli Kyroksella ­siihen saakka, kun veljeskunta määrättiin lopetettavaksi vuonna 1312.

NYT. Kolossin linnake oli yksi temppeliritarien monista tukikohdista Kyproksella.

Seuraava kohde: Monzón, Espanja, 2 928 km

9. Temppeliritarit suojelivat nuorta kuningasta

Temppeliritarit ­suojelivat nuorta Jaime I:tä ­Monzónissa.

Monzón

Temppeliritarit taistelivat muslimeja vastaan myös muualla kuin pyhässä maassa. He auttoivat kristittyjä hallitsijoita valloittamaan Pyreneiden niemimaan takaisin maureilta,
ja saivat vaivoistaan ruhtinaallisen korvauksen. Vuonna 1143 ritarikunta peri Aragonian kuninkaalta­ Alfonso I:ltä Pohjois-Espanjassa sijaitsevan Monzónin linnoituksen.

Vuonna 1213 ritarikunnan johtaja nimitettiin alaikäisen kuninkaan Jaime I:n holhoojaksi. Nuori hallitsija varttui linnassa, ­kunnes hän pystyi tekemään lopun valtakuntaa raastavasta valtataistelusta. Temppeliritarit kuuluivat ­kuninkaan lähipiiriin koko hänen ­hallintokautensa ajan.

Jaime I

Seuraava kohde: Tomar, Portugali, 73 km

10. Temppeliritarit jatkoivat ­uudella nimellä Portugalissa

Tomarissa sijaitsi temppeliritarien ensimmäinen luostari ja ­hallintokeskus Pyhän maan ­ulkopuolella.

Tomar

Kun paavi Klemens V vuonna 1312 määräsi temppeli­ritarikunnan lakkautettavaksi, Portugalin kuningas Dinis pyysi ­Portugalin temppeliritareita liittymään perustamaansa Kristuksen ritarikuntaan. Vähitellen uusi ritarikunta vaurastui niin, että 1400-luvulla se saattoi avokätisesti tukea kuningas Henrik ­Merenkävijän löytöretkiä.

Kristuksen ritarikunta otti päämajakseen temppeliherrojen entisen Portugalin päämajan Tomarissa, jonka jykevä linna ja luostarikompleksi oli alun perin ­rakennettu maurien valtakunnan rajalle kristittyjen turvaksi.

Seuraava kohde: La Couvertoirade, Ranska, 1 084 km

11. Ritarit arvostivat hevosiaan

Temppeliritarien sotamenestys perustui hevosiin.

La Couvertoirade

Vaikka ritarit olisivat kuinka kärsineet nälkää, he eivät koskaan teurastaneet hevosiaan ruuaksi. Koulutetut sotahevoset olivat ritareille elinehto Pyhällä maalla, ja ritarikunta pyrkikin kaikin keinoin ­varmistamaan kalliiden ja Lähi-idässä harvinaisten hevosten saannin.

1100-luvulta alkaen temppeliritarit kasvattivatkin hevosia La Couvertoiraden ­linnakkeessaan, joka sijaitsi ­keskeisten Välimerelle johta­vien ­reittien varrella. Hevoset vietiin maitse satamakaupunkeihin, joista ne kuljetettiin laivoilla ­Pyhään ­maahan.

Seuraava kohde: Temple Church, Lontoo, 1 091 km

12. Temppeliritarit perustivat Lontooseen menestyksekkään rahalaitoksen

Temple Church oli osa temppeliritarien Lontoon päämajaa. Sodassa vaurioitunut kirkko on rakennettu uudelleen.

Temple Church

Temppeliritarien ­Lontoon päämajaa pidettiin 1200-luvulla niin turvallisena, että siellä säilytettiin jopa Englannin kruununjalokiviä. Ajan ­mittaan temppeliritarit hallinnoivat myös Ranskan valtionkassaa ja vartioivat ­paikallisissa tukikohdissaan arvoesineitä ja arvokkaita asiakirjoja maksua vastaan. Upporikas ritarikunta lainasi valtavia rahasummia niin kuninkaille kuin paaveillekin.

Asiakas saattoi tallettaa rahaa ritari­kunnan haltuun ja saada siitä vastineeksi salakirjoituksella kirjoitetun asiakirjan. Esittämällä asiakirjan temppeliritarien tukikohdassa missä ­tahansa Euroopassa tai Lähi-idässä asiakas saattoi nostaa tallettamansa ­summan paikallisessa ­valuutassa. Nykyaikaisia matkasekkejä muistuttava järjestelmä lisäsi pyhiin­vaeltajien matkanteon turvallisuutta, ­mikä oli ollut temppeliritarikunnan ­alku­peräinen tarkoituskin.

Ritarikunnan päämaja Lontoossa, Temple Church, on rakennettu vanhan roomalaisen temppelin raunioille. Kirkko vaurioitui pahoin toisessa maailman­sodassa, mutta se rakennettiin uudelleen. Kirkossa on yhä nähtävillä monia merkittävien temppeliritarien patsaita.

Seuraava kohde: Temple, 517 km

13. Temppeliritarien pohjoisin ­tukikohta oli Skotlannissa

Temppeliritarien ­pohjoisin kirkko antoi nimensä Templen kylälle.

Temple

Vuonna 1127 temppeliritarien ensimmäinen suurmes­tari Hugo Paynsilainen matkusti ympäri Eurooppaa hankkimassa ritarikunnalleen tukea ennen Troyesin kirkolliskokousta,­ jossa ­paavin oli määrä hyväksyä ritarikunnan perustaminen. Hän kävi myös Skotlannissa, jonka kuningas David I lahjoitti ritarikunnalle ­maata Balantradochin kylän liepeiltä.

Temppeliritarit perustivat Balantradochiin tukikohdan, jonka paikalla on vielä nykyäänkin Temple-niminen kylä. Temppeliritarien toiminnasta Skotlannissa ja Templessä kertovat heidän harmaakivisen kirkkonsa rauniot sekä niitä ympäröivä ikivanha hautausmaa.

Seuraava kohde: Île de la Cité, Pariisi, 857 km

14. Temppeliritarien viimeinen suurmestari joutui roviolle

Suurmestari ­Jacques de Molay kielsi ­ritarikuntaansa vastaan esitetyt syytteet.

Suurmestari Jacques de Molay päätti päivänsä roviolla. Hänen kuolinpaikkansa on nykyään osa Île de la Citén saarta Pariisissa.

Ile de la Cité

Maaliskuun 18. päivän iltana 1314 Île aux Juifsin saarelta kohosi kaksi synkkää savupatsasta. Ne saivat alkunsa temppeliritarien viimeisen suurmestarin Jacques de Molayn ja ­järjestön kakkosmiehen Geoffroy de ­Charnayn polttorovioista. Temppeliritarien taru päättyi De Molayn ja de Charnayn kuolemaan.

Temppeliritarit olivat riitaantuneet Ranskan kuninkaan Filip IV Kauniin ja paavi ­Klemens V:n kanssa, ja lokakuussa 1307 kaikki Ranskan temppeliritarit, de Molay heidän ­joukossaan, oli pidätetty. Pidätystä seuranneiden kuulustelujen aikana de ­Molay tunnusti syyllistyneensä harha­oppisuuteen, sodomiaan ja kirkon halventamiseen. Kirkollinen tuomio­istuin tuomitsi hänet elinikäiseen vankeuteen. Tuomion ­kuultuaan de Molay perui ­tunnustuksensa, mikä oli tuohon ­aikaan kuolemalla rangaistava teko.

Kirkon­miehet luovuttivat de ­Molayn Fili­pille, ja kuningas, joka oli ritarikunnalle velkaa suuria summia, määräsi de Molayn poltettavaksi roviolla. Italialainen tutkija Barbara Frale toi ­vuonna 2002 julki hiljattain de ­Molayn kuulusteluihin liittyvän paavillisen asiakirjan, jonka mukaan paavi itse ­asiassa vapautti de Molayn kaikista syytteistä. Filip ­kuitenkin painosti paavia niin, että tämä suostui lakkauttamaan temppeliritarikunnan vuonna 1312 ja salli ­myöhemmin Filipin polttaa de Molayn roviolla.

NYT. Muistolaatta Île de la citélla ­osoittaa suurmestarin rovion sijainnin.

Arkisto: Keskiaika

1. Galleria: Sensaatiomainen viikinkilöytö Virossa 2. Kauppiaat tekivät Pohjolasta vauraan 3. Top 10: Mahtavimmat viikingit 4. Knuut Suuri: Kuninkaan kuopuksesta tuli suuri hallitsija 5. Maltan ritarit: 900 vuotta alamäkeä 6. Top 10: Keskiajan suurimmat rakennelmat 7. Keski-ajan ja renessanssin aika 8. Mikä oli ritarikuntien lukumäärä? 9. Historian opas: Temppeliritarien aika 10. Täydellinen ritarilinna 11. Opas: Guimarãesin linna, Portugali 12. Suolistoloiset heikensivät kristinuskon esitaistelijoita 13. Top 10: Uljaimmat ritarit 14. Vuosi 1206: Keksijä kirjoitti kirjan roboteista 15. Viikingit olivat turhamaisia 16. Paljonko keskiajan yliopistoissa oli opiskelijoita? 17. Keskiaika: Myrkkysormus keskiajalta 18. Ritaritkin saivat sotatraumoja 19. Opas: Englannin pahimman vihollisen teloitus 20. Keskiajan köyhät voivat hyvin 21. Temppeliritareiden aarre 22. Lähes sokea kuningas ratsasti kuolemaansa 23. Kosteat kesät edistivät ehkä ruttoa 24. Liian painavat varusteet taisteluun 25. Milloin turnajaisia lakattiin järjestämästä? 26. Kaupunkiopas: Keisarien jäljillä Konstantinopolissa 27. Miten kaukana viikingit kävivät? 28. Opas: Normannit maailmalla 29. Millaisia olivat varhaiset ritarilinnat? 30. Towerin linna – pelotteluun tarkoitettu linnoitus 31. Ristiretket: Pyhä sota 32. Keskiajalla röyhtäiltiin tyylikkäästi 33. Paavit halusivat vallan Euroopassa ja julistivat Fredrik II:n pannaan 34. Musta surma 35. Konstantinopolin kohtalonhetket

Ehkä sinua kiinnostaa...