Yhdyvalloissa kehitettiin oma viskityyppi, bourbon, joka tehdään maissista.

Väkijuomat: Viinan historia

Milloin venäläiset keksivät vodkan ja mihin akvaviittia alun perin käytettiin? Lue eteenpäin, niin löydät vastaukset kysymyksiin.

perjantai 16. maaliskuuta 2012 teksti Morten Thomsen

Viiniä on juotu 10 000 vuotta, mutta vasta keskiajalla keksittiin, että kun alkoholipitoista nestettä lämmitettiin, sen sisältämä alkoholi höyrystyi vettä alhaisemmassa lämpötilassa. Kun höyrystynyt alkoholi otettiin talteen ja jäähdytettiin, se tiivistyi jälleen nesteeksi, ja näin saatiin korkean alkoholipitoisuuden omaavaa tislettä – viinaa.

Erilaisia viinoja on syntynyt, kun alkoholia on valmistettu muun muassa sokeriruo’osta ja perunoista ja maustettu esimerkiksi katajalla ja koiruoholla.

Viski: Skotit valmistivat elämän vettä

Keksitty: 1400-luvulla
Raaka-aine: Ohra ja muut viljat
Käyttäjät: Skotlantilaiset ja irlantilaiset

Skotlantilaiset ja irlantilaiset omaksuivat nopeasti tislausmenetelmän, ja kotipolttoisen viinan salavalmistus periytyi isiltä pojille satojen vuosien ajan. Viljaa saatiin pelloista, vettä joista ja mehevää turvetta maasta, joten viinaa pidettiin luonnon lahjana ihmiselle.

Sitä kutsuttiin gaelin kielellä nimellä uisge beatha, ”elämän vesi”, mistä sana whisky juontuu. Ensimmäinen laillinen tislaamo perustettiin Skotlantiin vuonna 1690. Se tuotti Ferintosh-nimistä viskiä.

Vodka: Vodkaa valmistettiin valtavia määriä

Toisessa maailmansodassa neuvostosotilaiden vodka-annos oli puoli desiä päivässä.

Keksitty: Ennen 1400-lukua
Raaka-aine: Vilja ja peruna (myös rypäleet)
Käyttäjät: Venäläiset ja puolalaiset

Venäjällä ja Puolassa valmistettiin vodkan kaltaista viinaa viinistä jo ennen 1400-lukua. Alussa juoman alkoholipitoisuus oli vain noin 14 %, mutta tislausmenetelmien kehittyessä siitä saatiin vahvempaa.

1500-luvulla Puolassa ja Venäjällä saattoi jopa olla 500 tislaamoa yhdessä kaupungissa.

Tsaarin ajan Venäjällä 40 prosenttia valtion tuloista tuli jossakin vaiheessa vodkaan liittyvistä veroista.

Akvaviitti: Viinalla hoidettiin ruttoa

Keksitty: 1400-luvulla
Raaka-aine: Vilja ja peruna, kumina
Käyttäjät: Skandinaavit ja pohjoissaksalaiset

Tislaus opittiin Pohjolassa 1400-luvulla. Vuodelta 1467 peräisin olevissa ruotsalaisissa kirjoituksissa kerrotaan paloviinaa käytetyn ruudinvalmistukseen.

Akvaviitiksi latinan aqua vitaen (elämän vesi) mukaan kutsuttua maustettua viinaa käytettiin myös lääkkeenä esim. ruttoon ja reumaan.

Tequila: Espanjalaiset toivat tislauksen Meksikoon

Tequilaa valmistetaan agavekasvin varresta, josta lehdet on poistettu.

Keksitty: Noin 1600-luvulla
Raaka-aine: Agave
Käyttäjät: Espanjalaiset konkistadorit

Meksikon alueen intiaanit olivat valmistaneet agavesta alkoholia jo aiemmin, mutta Euroopasta tislauslaitteet mukanaan tuoneet espanjalaiset opettivat heitä tislaamaan väkevää alkoholia.

Paikallisen kylän mukaan nimensä saanutta tequilaa alettiin valmistaa 1600-luvulla, ja siitä tuli nopeasti suosittua.

Konjakki: Pilaantuneesta viinistä jaloa juomaa

Keksitty: 1600-luvun alussa
Raaka-aine: Viini
Käyttäjät: Hollantilaiset

Viinikauppaa käyvillä hollantilaisilla oli ongelma: viini pilaantui nopeasti merimatkoilla. Niinpä he alkoivat tislata viinistä viinaa, brandyä.

He opettivat taidon Ranskan Cognacin alueen viininviljelijöille, jotka alkoivat tuottaa kahdesti tislattua brandyä eli konjakkia.

Gini: Katajaa ja alkoholia reuman hoitoon

Halpa gini aiheutti paljon ongelmia Lontoon köyhälistön parissa.

Keksitty: 1600-luvulla
Raaka-aine: Vilja tai peruna, katajanmarjat
Käyttäjät: Brittisotilaat, köyhälistö

Kerrotaan,että hollantilainen Franciscus Sylvius keksi katajanmarjalla maustetun viinan 1600-luvulla etsiessään lääkettä reuman hoitoon. Juoma sai nimen jenever hollanninkielen katajanmarjaa tarkoittavan sanan mukaan, ja nimi muuntui englanniksi muotoon gin.

Juomasta tuli suosittua päihdettä, erityisesti Euroopassa 80-vuotisessa sodassa taistelleiden englantilaisten keskuudessa.

Sodan jälkeen he veivät juoman Englantiin, jonne nousi pian lukuisia ginijuottoloita. Jotkut myyjät laimensivat giniä tärpätillä.

Rommi: Jätteestä orjien juomaksi

Britannian laivaston merimiehet saivat päivittäin rommia.

Keksitty: 1650
Raaka-aine: Sokeriruoko
Käyttäjät: Karibian köyhä väestö

Kolumbus toi Amerikkaan sokeriruo’on, jota alettiin viljellä Karibialla ja Keski-Amerikassa. Sokerin tuotannon sivutuotteena syntyi melassia, ja noin vuonna 1650 keksittiin, että siitä voi valmistaa alkoholijuomaa, rommia.

Ensimmäiset romminvalmistajat tekivät kokeiluja Euroopasta tuoduilla tislauspannuila mutta eivät hallinneet kunnolla tislauksen kaikkia saloja, joten aluksi rommi oli todella erittäin vahvaa ja maistui pahemmalta kuin Euroopassa tuotetut viinat.

Rommilla oli kuitenkin yksi etu puolellaan: se oli halpaa, joten etenkin orjat ja köyhät merimiehet ottivat sen nopeasti omakseen.

Absintti: ”Vihreä keiju” kiellettiin välillä

Keksitty: 1700-luvun lopulla
Raaka-aine: Anis ja koiruoho
Käyttäjät: Ranskalaiset taiteilijat

Vuonna 1797 Henri-Louis Pernod ryhtyi valmistamaan 68-prosenttista aniksella ja koiruoholla maustettua viinaa, absinttia.

Koiruohon sisältämän tujonin uskottiin aiheuttavan hallusinaatioita, minkä vuoksi juoma kiellettiin välillä monissa maissa, myös Suomessa.

Ehkä sinua kiinnostaa...