Pöydässä oli tarkka arvoon perustuva istumajärjestys Kunniapaikalla istui isäntä, jolla oli oma suola-astia. Kauimpana isännästä istuivat vähempiarvoiset vieraat.

Keskiajalla röyhtäiltiin tyylikkäästi

Notkuvat pöydät täynnä lihaa ja karmeat pöytätavat – siinä monien kuva keskiaikaisista pidoista. 1100-luvulla puhtaudesta ja käytöstavoista tuli kuitenkin hyveitä. Röyhtäily ja sylkeminen olivat sallittuja, mutta tyylillä.

"Älä raavi itseäsi ruokapöydässä. Vältä nenän niistämistä aterioidessa, jottei sinua pidetä maalaismoukkana.”

Keskiajalla ylhäisön pöytätapoja sääntelivät lukuisat ohjeet. Hyvien käytöstapojen katsottiin erottavan sivistyneet ihmiset niin eläimistä kuin tavallisesta rahvaasta. 1100-luvun kuluessa ritariromaanit tulivat suosituksi yläluokan keskuudessa, ja ritarihyveitä alettiin noudattaa myös ylimystön ruokapöydissä ja pidoissa.

Arthur-aiheiset pidot tulivat muotiin 1200-luvulla.

Istumajärjestys oli tarkka

Pöytätavat olivat osa keskiajalla vallitsevaa käyttäytymisnormistoa, joka perustui yhteiskunnan jakautumiseen tiukan hierarkian mukaan. Ylimpänä arvoasteikossa olivat kuningas ja aatelisto, alimpana palvelusväki ja maatyöläiset.

Pitosalin päädyssä korotetun pöydän ääressä olivat kunniapaikat. Siellä istuivat isäntä ja joskus myös tärkeimmät vieraat. Mitä arvokkaampi vieras oli, sitä lähempänä isäntää hän istui. Kunniavierailla oli oma suola-astiansa, kun taas muut vieraat käyttivät yhteistä suola-astiaa.

Vähempiarvoisien vieraiden pöytä oli arvovieraiden pöytää alempana. Vieraat istuivat pöydän samalla puolella niin, että palvelijat saattoivat esteettä kantaa uusia ruokalajeja pöytään. Kuninkaan hovissa palvelijoina oli aatelisnuorukaisia, jotka opettelivat nöyryyttä ja käytöstapoja tarjoilemalla vieraille.

Pese kätesi!

Useimmat ruuat syötiin sormin, joten puhtautta pidettiin arvossaan. Kaikki pesivät kätensä ennen jokaista ruokalajia, eikä ruokapöydässä sopinut puhdistaa korvia, hampaita tai kynsiä saati niistää nenää. Isäntä saattoi joskus erityisenä eleenä itse kaataa vettä vieraiden käsille.

Useimmiten tehtävä kuului kuitenkin palvelijoille. Joskus käsienhuuhteluveteen oli sekoitettu hyvältä tuoksuvia yrttejä.

Tuoksuva käsienpesuvesi

  • 2 litraa vettä
  • 15 salvianlehteä
  • Keitä appelsiininkuorien kera
  • Siivilöi vesi


Oma veitsi mukaan!

Haarukkaa ei keskiajalla käytetty. Useimmiten syötiin sormin, mutta ensin ruoka oli paloiteltava pienemmiksi suupaloiksi. Sitä tarkoitusta varten vieraat toivat mukanaan oman veitsen. Vain
erityistapauksissa palvelijat paloittelivat ruuan vieraille valmiiksi pitotalon veitsellä.

Ylensyönti oli yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Siksi ei ollut sopivaa syödä määräänsä enempää.

Ylensyönnistä joutui helvettiin

Ylensyönti ja kohtuuttomuus olivat keskiajalla syntejä. Itsehillintä ja kohteliaisuus olivat sen sijaan arvostettuja hyveitä. Hyviin tapoihin kuului ottaa pieniä annoksia ruokailijoiden yhteisestä astiasta, syödä hitaasti ja pieniä suupaloja ja olla muita kohtaan huomaavainen esimerkiksi tarjoamalla heille parhaat palat vadista. Myös pöytäkeskustelussa noudatettiin hyviä tapoja.

Oli erittäin sopimatonta keskeyttää toinen, puhua ruoka suussa tai puhua suureen ääneen käsillä huitoen. Humalassa ihmiset usein unohtivat hyvät pöytätavat. Niinpä ei katsottu hyvällä, jos vieraat nauttivat niin paljon alkoholia aterian aikana, että menettivät itsehillintänsä.

Asu: kuningas Arthurin sotisopa!

Tarukuningas Arthur oli keskiajalla rohkean, hyväkäytöksisen ja oikeudenmukaisen kuninkaan esikuva. 1200-luvulla ylimystön keskuudessa tulivatkin muotiin suuret Arthur-teemajuhlat.

Vuonna 1306 Englannin kuningas Edvard I esimerkiksi kutsui tuhansia vieraita Arthur-aiheisiin juhliin Westminsteriin. Ritareiksi pukeutuneet vieraat istutettiin samanlaisen pyöreän pöydän ääreen kuin Arthurilla ja hänen ritareillaan oli tarun mukaan ollut.

Juhlien huipennukseksi pöytään kannettiin kaksi täytettyä joutsenta hopeavadeilla. Tilaisuuden hengen ja Arthurin esimerkin innoittamana 267 aatelisnuorukaista nousi ja vannoi valloittavansa Skotlannin ja yhdistävänsä Englannin.

Arkisto: Keskiaika

1. Galleria: Sensaatiomainen viikinkilöytö Virossa 2. Kauppiaat tekivät Pohjolasta vauraan 3. Top 10: Mahtavimmat viikingit 4. Knuut Suuri: Kuninkaan kuopuksesta tuli suuri hallitsija 5. Maltan ritarit: 900 vuotta alamäkeä 6. Top 10: Keskiajan suurimmat rakennelmat 7. Keski-ajan ja renessanssin aika 8. Mikä oli ritarikuntien lukumäärä? 9. Historian opas: Temppeliritarien aika 10. Täydellinen ritarilinna 11. Opas: Guimarãesin linna, Portugali 12. Suolistoloiset heikensivät kristinuskon esitaistelijoita 13. Top 10: Uljaimmat ritarit 14. Vuosi 1206: Keksijä kirjoitti kirjan roboteista 15. Viikingit olivat turhamaisia 16. Paljonko keskiajan yliopistoissa oli opiskelijoita? 17. Keskiaika: Myrkkysormus keskiajalta 18. Ritaritkin saivat sotatraumoja 19. Opas: Englannin pahimman vihollisen teloitus 20. Keskiajan köyhät voivat hyvin 21. Temppeliritareiden aarre 22. Lähes sokea kuningas ratsasti kuolemaansa 23. Kosteat kesät edistivät ehkä ruttoa 24. Liian painavat varusteet taisteluun 25. Milloin turnajaisia lakattiin järjestämästä? 26. Kaupunkiopas: Keisarien jäljillä Konstantinopolissa 27. Miten kaukana viikingit kävivät? 28. Opas: Normannit maailmalla 29. Millaisia olivat varhaiset ritarilinnat? 30. Towerin linna – pelotteluun tarkoitettu linnoitus 31. Ristiretket: Pyhä sota 32. Keskiajalla röyhtäiltiin tyylikkäästi 33. Paavit halusivat vallan Euroopassa ja julistivat Fredrik II:n pannaan 34. Musta surma 35. Konstantinopolin kohtalonhetket

Ehkä sinua kiinnostaa...