Hampaat ylhäältä päin.

© Stefano Benazzi/ University of Bologna

Uusi löytö kertoo: Kivikaudellakin käytiin hammaslääkärissä

Kaksi 13 000 vanhaa hammasta, joissa on selvät reiät ja jälkiä kaapimisesta, todistavat kivikautisesta hampaidenhoidosta.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017 teksti Nanna Apergis

Pohjois-Italiasta on löytynyt kaksi 13 000 vanhaa hammasta, joiden perusteella tutkijat ovat päätelleet ihmisten paikanneen hampaita jo kivikaudella.

Ensin kipeä hammas puhdistettiin kunnolla, sitten tulehtunut kohta poistettiin käsillä olevilla kivityökaluilla, ja lopuksi koko hampaan ympäristö peitettiin bitumilla – tahmealla, tervamaisella massalla, jota nykyisin käytetään asvaltin valmistuksessa.

Hampaiden paikkaus oli kivuliasta

Löytyneissä hampaissa on selviä teroitettujen kivien jättämiä jälkiä, jotka kertovat reiän suurentamisesta ennen tulehtuneen kohdan poistamista.

"Se on varmasti tehnyt juuri niin kipeää kuin miltä se kuulostaakin", kertoo fyysiseen antropologiaan erikoistunut Stefano Benazzi Bolognan yliopistosta. Hän uskoo, että bitumin tarkoitus oli todennäköisesti turruttaa kipua ja estää ruokaa ja likaa kulkeutumasta käsiteltyyn hampaaseen aivan nykyisten hampaan paikkojen tapaan.

Tutkijat löysivät hampaista bitumijäännösten seasta kasvikuituja ja karvoja.

Myös hammastikkuja on käytetty pitkään

"Vaikka löydetyt kaksi hammasta ovat yhä ainoa todiste kivikautisesta hampaidenhoidosta, se voi hyvinkin olla merkki siitä, että hampaita on hoidettu kivikaudella monellakin tapaa", sanoo Bolognan yliopiston fyysisen antropologian asiantuntija Stefano Benazzi.

Benazzi uskoo lisäksi, että kivikautinen hampaidenhoito oli jatkoa jo pitkään tunnetulle hammastikkujen käytölle. Teroitetuista kivistä ja puunpalasista tehtyjä hammastikkuja on käytetty jo jopa 1,77 miljoonaa vuotta sitten.

Ehkä sinua kiinnostaa...