Vuonna 2017 tehtiin hienoja historiallisia löytöjä ja havaintoja eri puolilla maailmaa.

5 poimintoa vuoden 2017 historiauutisista

Salainen kammio maailman kuuluisimmassa pyramidissa, normeja rikkonut viikinkinainen ja hammassärystä kärsineet leijonat. Vuonna 2017 tehtiin jälleen monia historiallisia havaintoja ja arkeologisia löytöjä, jotka kirjataan tulevaisuuden historiankirjoihin.

perjantai 22. joulukuuta 2017 teksti Pernille Mogensen

1) Kheopsin pyramidista löytyi kätketty kammio 

Marraskuussa ranskalaiset ja japanilaiset arkeologit kertoivat, että he olivat löytäneet aiemmin tuntemattoman kammion maailman suurimmasta pyramidista hiukkastutkimuksen avulla.

Pohjois-Egyptissä sijaitsevasta Kheopsin pyramidista löydetty kammio on niin suuri, että siihen mahtuisi Boeing 737 -lentokone, mutta sitä ei ole päästy tutkimaan, koska sinne ei ole sisäänkäyntiä. Niinpä kammion käyttötarkoitusta ei tiedetä.

Uuden kammion löytyminen yhdestä maailman tutkituimmista ja tarunhohtoisimmista rakennuksista on niin merkittävä, että se ansaitsee ehdottoman ykkösijan vuoden historiallisissa tapahtumissa.

Arkeologit aikovat lähitulevaisuudessa tutkia kammiota tarkemmin, ehkä poraamalla pyramidin seinään reiän ja lähettämällä sisään kameralla varustetun minirobotin. Seuraamme innokkaasti tilanteen kehittymistä vuonna 2018. 

2) Viikinkisoturi paljastui naiseksi

Yli sata vuotta sitten Ruotsista löytyi arvostetun soturin hauta, ja vuonna 2017 tutkimuksissa selvisi, että vainaja oli nainen.

Jo 1970-luvulla esitettiin, että yli tuhat vuotta sitten kahden hevosen ja lukuisten hautalahjojen kanssa haudattu soturi oli nainen. 

Vasta nyt soturin luurangolle tehty dna-analyysi kuitenkin vahvisti teorian.

Kirjallisissa lähteissä on 1000-luvulta asti kerrottu miesten rinnalla taistelleista naispuolisista viikinkisotureista, mutta nyt tehty dna-analyysi tarjosi ensimmäistä kertaa tieteellisen todisteen tarinoille.

Havainto ei välttämättä muuta vakiintuneita käsityksiä sukupuolirooleista viikinkiajalla.

Viikinkien yhteiskunta oli nimittäin – huolimatta naispuolisesta soturista – erittäin patriarkaalinen, ja naisilla ja miehillä oli omat tehtävänsä yhteiskunnassa. Myös viikinkiajalla eli kuitenkin ihmisiä, jotka rikkoivat perinteisiä normeja.

Naissoturin ylelliset hautalahjat osoittavat, että vaikka hän ei sopinut aikansa naisen muottiin, häntä arvostettiin suuresti yhteisössään. 

Se ajatus on niin kohottava, että tapaus ansaitsee toisen paikan listallamme.

3) Uusi Kuolleenmeren kääröihin liittyvä löytö

Vuoden 2017 alussa Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologit tekivät merkittävimmän löydön 60 vuoteen Länsirannalla sijaitsevasta Qumranin autiomaasta: 

He löysivät 12. luolan, jossa on todennäköisesti säilytetty niin sanottuja Kuolleenmeren kääröjä.

Tähän asti tunnetut Kuolleenmeren kääröt käsittävät noin 800 kirjoituskääröä, jotka löydettiin autiomaasta 11:stä eri kallioluolasta vuosina 1947-1956. 

Kuolleenmeren kääröt sisältävät uskonnollisia tekstejä, jotka kirjoitettiin noin 200 eaa. – 100 jaa. ja jotka sisältävät muun muassa maailman vanhimpia raamatuntekstejä. 

Todennäköisesti alueen juutalaiset kätkivät rullat luoliin noin 2 000 vuotta sitten piiloon roomalaisilta.

Vaikka 12. luolasta ei ole löydetty kirjoituskääröjä, muiden löytöjen perusteella siellä on saattanut olla niitä mutta ne on ryöstetty.

Luolasta löytyi nimittäin muun muassa ruukunsirpaleita ja vanhojen pergamenttien jäännöksiä, jotka vastaavat löydöksiä aiemmista 11 luolasta. 

Tutkijat pitävät löytöä merkittävänä.

Se nimittäin viittaa siihen, että uusien kääröjen löytyminen on vielä mahdollista. Alueella on ehkä vielä luolia, joihin ryövärit eivät ole päässeet ja joissa on edelleen muinaisia kätkettyjä kirjoituskääröjä.

4) Vuosikausien arvoitus ratkesi

Aina siitä lähtien kun kaksi leijonaa vuonna 1898 tappoi ja söi yli sata ihmistä Keniassa yhdeksän kuukauden aikana, tutkijat ovat ihmetelleet syytä kummallisiin tapahtumiin. 

Keväällä saatiin viimein selitys leijonien epätyypilliseen käyttäytymiseen.

Leijonan kallojen tutkimuksissa selvisi, että eläimet olivat kärsineet niin voimakkaasta hammassärystä, että ne eivät olleet kyenneet metsästämään tavallisia saaliseläimiään.

Sen sijaan leijonat, joita kutsutaan nimillä ”Ghost” ja ”Darkness”, kävivät paikallisten rautatietyöläisten kimppuun, vaikka leijonat eivät yleensä välitä ihmislihasta.

Havainto leijonien hammassärystä ratkaisi sata vuotta vanhan ja lähes mystiset mittasuhteet saaneen arvoituksen. 

Vastedes tarinaa ihmissyöjäleijonista ei enää voi kertoa mainitsematta niiden hirvittävää hammassärkyä. 

Siitä syystä löytö nousee hienosti neljännelle sijalle.

5) Historia vaikuttaa nykypäivään

Listan viidennellä sijalla ei ole arkeologinen löytö tai uusi tieteellinen havainto vaan sen sijaan se tosiasia, että ei suinkaan ole yhdentekevää, miten suhtaudumme historiaan ja käsittelemme sitä. 

Esimerkiksi vuonna 2017 Japanin toisen maailmansodan aikaiset seksiorjat johtivat jälleen diplomaattisiin kriiseihin.

Yhdysvalloissa San Franciscossa pystytettiin patsas niiden tuhansien aasialaisnaisten muistoksi, jotka japanilaiset sotilaat pakottivat prostituutioon toisen maailmansodan aikana. 

Japanilaisen Osakan kaupungin pormestari uhkasi sen vuoksi katkaista Osakan ja San Franciscon välisen ystävyyskaupunkisuhteen. 

Jo muutamaa viikkoa aiemmin Japanin hallitus oli esittänyt vastalauseensa, kun Etelä-Korea oli kutsunut yhden vielä elossa olevista niin sanotuista ”lohtunaisista” virallisille illallisille, joille osallistui muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Tapahtumien kulku muistuttaa meitä kaikkia siitä, että historiassa on aina kysymys todellisista ihmisistä, jotka ovat eläneet, ajatelleet ja tunteneet. 

Lisäksi se herätti jälleen ikuisen kysymyksen siitä, miten kauan valtio on vastuussa sotarikoksistaan – ja voiko sotarikoksia ylipäätään unohtaa. 

Mitä kaikkea historiallista vuosi 2018 tuo tullessaan?

Tilaa HISTORIA-lehti täältä.

Ehkä sinua kiinnostaa...