Mistä Cutty Sark -laiva on kuuluisa?

Miksi purjelaiva Cutty Sark on jäänyt historiaan?

Cutty Sark oli maailman nopeimpia rahtilaivoja 1800-luvun lopulla.
Scanpix/Bridgeman
Cutty Sark oli maailman nopeimpia rahtilaivoja 1800-luvun lopulla.

Klipperi Cutty Sark niitti 1800-luvulla ­mainetta purjehtimalla ennätysvauhtia maailman merillä. Se rakennettiin vuonna 1869 kilpailijaksi toiselle nopealle klipperille, Thermopylaelle. Laivat kilpailivat joka vuosi siitä, kumpi toisi ensimmäisenä vuoden tee­sadon Kiinasta Britanniaan. Höyry­laivoja oli käytetty valtameri­liikenteessä jo vuosikymmenten ajan, mutta ne eivät pärjänneet nopeudessa virtaviivaisille klippereille.

Vuonna 1872 Britannian lehdistö seurasi tiiviisti Cutty Sarkin ja Thermopylaen nopeuskilpaa. Molemmat ­laivat lähtivät Shanghaista 18. kesäkuuta, mutta noin kahden viikon ­purjehduksen jälkeen Cutty Sarkin peräsin rik­koontui. Kapteeni ei halunnut keskeyttää kilpaa, ja niin Cutty Sark jatkoi matkaa tila­päisesti korjatun peräsimen avulla. Alus saapui Lontoo­seen 18. lokakuuta vain ­viikko Thermopylaen jälkeen.

Kilpailu alkoi uudelleen vuonna 1885, kun sekä Cutty Sark että Thermopylae olivat siirtyneet kuljettamaan villaa Aus­tra­liasta Britan­niaan. Cutty Sark voitti kilvan kymmenenä vuonna peräkkäin, kunnes uudet, nopeat höyrylaivat syrjäyttivät sen.

Kun kuuluisa klipperi poistettiin käytöstä, monet britit toivoivat sen säilyttämistä. Vuonna 1954 Cutty Sark avattiinkin museo­laivaksi Lontoossa. Vuonna 2007 aluksella puhkesi tuhoisa tulipalo. Nyt Cutty Sark on korjattu, ja se avataan taas ­yleisölle tänä keväänä.

Viikinkien valiojoukot

Uusi lehti: Kerromme, miksi viikingit olivat 300 vuoden ajan Euroopan pelätyimpiä sotureita.

Saat superhauskan minikopterin

Tilaus: Kun tilaat Historian, saat oman kopterin, joka lentää, pyörii ja tekee voltteja ilmassa. 2 lehteä + kopteri vain 9,90!

Tilaa uutiskirje

Historian ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Parhaat artikkelit
  • Tuoreimmat uutiset menneisyydestä
  • Viikon visan

Gallup

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications