Edellinen Sivu 9 / 16 Seuraava

Kokaiini: Hermojen ravintoa

Bridgeman

Kokaiinia sisältävää viiniä suositeltiin erityisesti pikkulapsille ja vanhuksille.

1859: Harmiton lääke masennukseen

Nuori saksalainen kemisti Albert Niemann sai vuonna 1859 työpöydälleen nipun perulaisia kokapensaan lehtiä. Niemann tiesi, että Perun köyhät intiaanit pureskelivat lehtiä unohtaakseen arjen ankeuden. Moni eurooppalainen kemisti oli tuloksetta yrittänyt eristää lehdistä niiden sisältämää huumaavaa ainetta. Niemann kuitenkin onnistui yrityksessä. Hän nimitti uuden huumausaineen kokaiiniksi ja alkoi myydä sitä ”hermojen ravintona” ja ”harmittomana lääkkeenä masennukseen”.

Psykoanalyytikko Sigmund Freud suositteli kokaiinia lämpimästi, ja Robert Louis Stevenson kirjoitti vuonna 1885 romaanin Tohtori Jekyll ja herra Hyde vain kuudessa päivässä kokaiinin vaikutuksen alaisena. Vuonna 1863 kokaiini alkoi yleistyä toden teolla, kun markkinoille tuli sitä sisältäviä juomia, kuten kokaiiniviini Vin Mariani ja yhdysvaltalaisen J. S. Pembertonin kehittämä juoma, joka tunnetaan nykyään nimellä Coca-Cola.

Sivu 1: Pää sekaisin 7 000 vuotta

Sivu 2: Oopiumi: Unikko tuotti iloa ja kuolemaa

Sivu 3: Hamppu: Aine, joka "herätti pedon"

Sivu 4: Noitasalva: Yhden yön trippi

Sivu 5: Laudanum: Alkemistien kipulääke

Sivu 6: Kahvi: Piristi Koraanin lukijaa

Sivu 7: Morfiini: Muotipäihde

Sivu 8: Injektioruisku: Ei enää riippuvuutta?

Sivu 9: Kokaiini: Hermojen ravintoa

Sivu 10: Oopiumitabletit: Lääke punatautiin

Sivu 11: Heroiini: Lasten yskänlääke

Sivu 12: Ekstaasi: Tyrehdytti verenvuodon

Sivu 13: Kannabis: Alkoholin korvike

Sivu 14: LSD: Avasi mielen psykoterapialle

Sivu 15: Metadoni: Natsien keksintö

Sivu 16: Huumeet kiellettiin

Edellinen Sivu 9 / 16 Seuraava

Kemia

Kokaiinia valmistetaan liottamalla murskattuja kokapensaan lehtiä alkoholissa tai petrolissa. Sitten neste kuumennetaan ja jäähdytetään ja massa jauhetaan jauheeksi.