Brittiläinen siirtomaaupseeri William Herschel esitti 1860-luvun alussa. että kaikkien ihmisten sormenjäljet ovat yksilöllisiä. Hän alkoikin ottaa intialaisilta työmiehiltään sormenjäljet allekirjoitukseksi työsopimukseen.
Herschelin maanmies Francis Galton loi sormenjälkitutkimuksen tieteellisen perustan 1800-luvun lopulla ja esitti tutkimuksiensa pohjalta maailman ensimmäisen sormenjälkityyppien luokituksen, joka sisälsi kahdeksan kaarten, silmukoiden ja pyörteiden muodostamaa alaluokkaa ja muita yksityiskohtia. Luokittelu kaariin, silmukoihin ja pyörteisiin teki mahdolliseksi kerätä rikostutkimustarkoituksiin käyttökelpoisia sormenjälkiarkistoja. Galton myös todisti, että sormenjäljet pysyvät muuttumattomina ihmisen koko eliniän ja että jäljet ovat yksilöllisiä.
Galton kuvaili millaisia sormenjälkiä rikospaikoilta löytyy: ensinnäkin näkyviä, esimerkiksi verisiä sormenjälkiä, toiseksi painaumajälkiä pehmeissä materiaaleissa, kuten saippuassa tai vahassa, ja kolmanneksi latentteja jälkiä, jotka eivät näy, ja joita silti jää kaikille tasaisille pinnoille, koska sormenpäissä on ihosta erittyvää rasvaa ja kosteutta.
Puhtaistakin käsistä jää tasaisille pinnoille aina jälkiä, sillä ihosta erittyy kosteutta ja rasvaa.
Aiemmin sormenjälkien vertaileminen oli hidasta. Nyt vertailun hoitavat tietokoneet.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.