Nobelit lukuina

40 kertaa Nobelin palkinto on annettu naiselle. 12 naista on saanut rauhanpalkinnon, 12 kirjallisuuspalkinnon, 10 lääketieteen palkinnon, 4 kemianpalkinnon, 2 fysiikanpalkinnon ja 1 taloustieteen palkinnon, virallisesti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi.

6 Nobel-palkintoa on vastaanotettu Curien perheeseen. Marie Curie sai miehensä Pierren kanssa jaetun fysiikanpalkinnon vuonna 1903, ja vuonna 1911 hän sai kemian Nobelin palkinnon. Heidän tyttärensä Irène Joliot-Curie ja vävynsä Frédéric Joliot-Curie saivat vuonna 1935 kemian Nobelin, ja toinen vävy Henry Labouisse vastaanotti 1965 rauhanpalkinnon UNICEFin puolesta.

1949 jaettiin yksi kiistanalaisimmista Nobelin palkinnoista, kun lääketieteen Nobelin sai portugalilainen lääkäri António Egas Moniz, joka oli tehnyt ensimmäisen lobotomialeikkauksen. Koska menetelmää, jossa psyykkisesti sairailta katkaistiin otsalohkojen hermoratoja, pidettiin kovin arveluttavana, myös päätös palkinnon saajasta herätti ankaraa arvostelua. Kuusikymmentäluvun alussa lobotomia kiellettiin useimmissa Euroopan maissa.

1 kerran Nobel-palkittu on joutunut jakamaan palkintorahat sellaisen henkilön kanssa, jota itseään ei palkittu. Vuonna 1995 yhdysvaltalainen Robert E. Lucas sai ns. taloustieteen Nobelin palkinnon. Hän sai pitää kunniakirjan ja mitalin, mutta miljoonan dollarin palkinto­rahat hän joutui jakamaan entisen vaimonsa kanssa. Seitsemän vuotta aiemmin heidän avioeroehtoihinsa oli kirjattu, että ex-vaimo saisi puolet rahoista, jos mies saisi Nobelin palkinnon.

4 henkilöä on saanut Nobelin palkinnon kahdesti. Marie Curie sai Nobelin fysiikanpalkinnon miehensä kanssa vuonna 1903 ja kemianpalkinnon yksin vuonna 1911. Linus Pauling sai vuonna 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja 8 vuotta myöhemmin rauhanpalkinnon työstään maanpäällisten ydinkokeiden kieltämiseksi. John Bardeen sai fysiikan Nobelin vuosina 1956 ja 1972. Frederick Sanger sai kemian Nobelin vuosina 1958 ja 1980.

50 kertaa rauhan, fysiikan, kemian, kirjallisuuden ja lääketieteen Nobel-palkinto on jätetty jakamatta. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana jätettiin jakamatta 32 palkintoa. Muilla kerroilla, kun palkintoa ei ole jaettu, se on johtunut sopivien ehdokkaiden puutteesta. Erityisesti tämä on koskenut rauhanpalkintoa, joka on jätetty jakamatta 20 kertaa.

4 Nobelin palkinnon saajaa on joutunut kieltäytymään palkinnosta. Protestiksi natsien vastustajan ja pasifistin Carl von Ossietzkyn rauhanpalkinnolle vuonna 1935 Hitler kielsi saksalaisia Adolf Butenandtia, Richard Kuhnia ja Gerhard Domagkia vastaanottamasta palkintojaan, ja vuonna 1958 Neuvostoliiton viranomaiset painostivat kirjailija Boris Pasternakia kieltäytymään ”länsimaisia arvoja edustavasta” palkinnosta.

2 henkilöä on kieltäytynyt vapaaehtoisesti Nobelin palkinnosta. Vuonna 1964 ranskalainen kirjailija ja filosofi Jean-Paul Sartre kieltäytyi kirjallisuuden Nobelista palkintoon liittyvän institutionaalisen aseman vuoksi. Vuonna 1973 vietnamilainen poliitikko ja diplomaatti Le Duc Tho kieltäytyi rauhanpalkinnosta, joka myönnettiin hänelle ja Yhdysvaltojen ulkoministerille Henry Kissingerille heidän roolistaan Vietnamin sodan lopettamiseksi, sillä hänen mielestään sota ei ollut päättynyt.

150 782 Ruotsin kruunua (nykyrahassa 7,7 miljoonaa kruunua) oli summa, jonka kukin ensimmäisistä Nobel-palkituista sai vuonna 1901. Summa määräytyy aina Nobel-säätiön edellisen vuoden tuloksesta. Vuodesta 2001 summa on ollut 10 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Lawrence Bragg on nuorin Nobelin palkinnon saaja kautta aikojen. Kun hän vuonna 1915 sai palkinnon työstään kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteiden avulla, hän oli vain 25-vuotias. Yhdysvaltalainen Leonid Hurwicz on vanhin Nobel-voittaja. Saadessaan palkinnon vuonna 2007 hänellä oli ikävuosia 90,

543 Näin monta kertaa Nobelin palkinto on jaettu vuosina 1901–2010. Palkinnon on saanut 813 henkilöä ja 20 järjestöä, ja 213 kertaa palkinto on jaettu yhden tai useamman saajan kesken.