24. joulukuuta: Onko joulupukilla aina ollut punainen nuttu?

Pieni haltijahahmo

Joulupukin ulkomuoto ei aina ole ollut nykyisenlainen. Vain muutamia vuosisatoja sitten hän esiintyi usein tummassa viitassa, ja Yhdysvaltojen sisällissodan aikana 1861–1865 Thomas Nast kuvasi hänet Harper’s Weekly -lehdessä pieneksi mieheksi, joka lähinnä vastaisi suomalaisen kansanperinteen tonttua tai haltijaa.

Sininen joulupukki

Nastin ensimmäinen joulupukkihahmo kannatti sisällissodassa täydestä sydämestään pohjoisvaltioita, ja ajan hengen mukaan hänellä oli sininen, valkoisin tähdin koristeltu takki sekä punavalkoraidalliset housut.

Aina alkukirkon ajoista alkaen sininen väri on symbolisoinut toivoa. Siksi joulupukki oli menneinä aikoina usein tummansininen. Myös Neuvostoliiton vallan aikana Venäjällä yleistynyt joulupukin vastine Pakkasukko esiintyy usein sinisissä vaatteissa.

Suomessa joulupukki on yhdistelmä länsimaisen perinteen Pyhästä Nikolauksesta ja suomalaisten vanhasta pakanallisesta nuuttipukista. Ulkoisesti nuuttipukki ei muistuttanut nykyistä pyylevää hyväntahtoista hahmoa: nuuttipukilla oli pukin sarvet, tuohinaamari ja nurinpäin käännetty nuttu. Väreiltään nuuttipukki oli lähinnä harmaa.

Coca-Colan mainoshahmo

1800-luvun lopulla joulupukin ulkomuoto alkoi muuttua Yhdysvalloissa ja punainen väri tuli mukaan kuvaan. Sikäläinen Santa Claus alkoi esiintyä punaisessa puvussa, jossa oli valkoiset turkisreunukset. Tämä väriyhdistelmä ilmeisesti vaikutti siihen, että Coca-Cola vuonna 1931 otti Santa Clausin mainoskampanjansa mannekiiniksi.

Kampanjan tarkoitus oli muuttaa amerikkalaisten käsitys siitä, että Coca-Cola soveltui juotavaksi vain lämpiminä kesäpäivinä. Ahvenanmaalaista syntyperää ollut piirtäjä Haddon Sundblom sai tehtäväkseen suunnitella Coca-Colalle joulupukkihahmon. Kampanja onnistui erinomaisesti: Coca-Cola vakiinnutti asemansa ympäri vuoden nautittavana virvokkeena ja samalla ihmisten mieliin iskostui kuva siitä, miltä nykyaikainen joulupukki näyttää.