19. joulukuuta: Kuka toi lapsille lahjat Neuvostoliitossa?

Venäjällä vietetään ortodoksista joulua tammikuun 7. päivänä. Tämä johtuu siitä, että Venäjän ortodoksikirkko noudattaa yhä juliaanista kalenteria. Nykyisessä joulunvietossa sekoittuvat vanhat venäläiset perinteet länsimaisiin vaikutteisiin. Neuvostoliiton aikana joulunvietolla oli hieman toisenlaiset puitteet.

Pakkasukko joulupukkina

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Venäjästä tuli Neuvostoliitto ja maahan luotiin uusi yhteiskuntajärjestys. Kaikki viittaukset uskontoon piti hävittää neuvostokansalaisten elämästä, joten kristillisestä joulusta piti virallisesti luopua. Tilalle luotiin perinne uudenvuodenjuhlan vietosta, johon liittyi länsimaisen joulupukin korvaava Ded Moroz eli Pakkasukko.

Pakkasukko oli ollut tunnettu venäläinen satuhahmo jo kauan ennen vallankumousta, mutta hänestä tuli nyt päähenkilö täysin maalliseksi muutetussa juhlassa. Kansanperinteessä hän oli pahansisuinen ukko, joka toi kylmän ja lumituiskut ja ryösti lapsia, eivätkä hänen elintapansa juuri noudattaneet kristillisiä ihanteita – hän sekä poltti tupakkaa että joi vodkaa. Pakkasukon hahmo kuitenkin muuttui nyt hyväntahtoiseksi, pitkäpartaiseksi sedäksi, joka jakeli lahjoja. Apulaisenaan hänellä oli kaunis lapsenlapsensa Snegurotška eli Lumihiutaletyttö.

Santa Claus Pakkasukon rinnalle

Pakkasukko toi lapsille lahjat niin kauan kuin Neuvostoliitto oli koossa. Uudenvuodenjuhla joulun korvikkeena tunnettiin myös muissa sosialistisen leirin valtioissa. Esimerkiksi DDR:ssä vietettiin Jolka-nimistä "uudenvuodenkuusen" juhlaa, jonka nimi tulee venäjän kuusta tarkoittavasta sanasta.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto virallisesti hajosi 26. joulukuuta 1991, joulu julistettiin uudelleen pyhäpäiväksi. Länsimaisen joulupukin, Santa Clausin, suosio on kasvanut nopeasti muidenkin länsimaisten ja etenkin yhdysvaltalaisten vaikutteiden vallatessa alaa Venäjällä. Vaikka jouluakin taas vietetään, uusivuosi on säilyttänyt Venäjällä asemansa suurena juhlana.