Sotilashenkilöt

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Antarktiksen viskivarasto

    18.05.2010.

    Antarktiksen jäistä kaivettiin esiin sata vuotta vanhaa viskiä ja brandya.

  • Tosielämän 007 oli kaksoisagentti

    His nr. 15/2008 s. 34-39.

    Jugoslavialainen playboy ryhtyi vakoilemaan Saksan tiedustelupalvelulle, ja
    tuota pikaa myös brittien MI5 värväsi hänet palvelukseensa. Hyökkäys Pearl Harboriin olisi voitu estää Popovin tietojen perusteella, mutta FBI ei kuunnellut häntä.

  • Varastettu atomipommi

    His nr. 9/2009 s. 14-21.

    Yhdysvaltalaiset luulivat kehittävänsä atomipommiaan salassa, mutta todellisuudessa tutkijoiden joukkoon oli soluttautunut yli 200 Neuvostoliiton vakoojaa. Heidän varastamiensa tietojen ja piirustusten avulla Neuvosto­liitto räjäytti oman atomipomminsa vuonna 1949. Alkoi kylmän sodan, kilpavarustelun ja kauhun tasapainon aika.

  • Englannin kohtalo ratkaistiin vuonna 1066 Hastingsin taistelu

    His nr. 11/2010 s. 14-21.

    Normandian herttua Vilhelm ylitti syksyllä 1066 Englannin kanaalin mukanaan valloitusjoukot, joihin kuului jousi­miehiä ja ritareita. Englannin kuningas Harald Godwininpoika joutui taistelemaan henkensä edestä Hastingsissä, missä käytiin yksi
    historian tunnetuimmista taisteluista.

  • Ian Fleming Kultasormi kylmässä sodassa

    His nr. 9/2008 s. 42-43.

    Kun James Bond, agentti 007, kellisti kauniita naisia ja taisteli vapaan maailman puolesta psykopaatteja vastaan, hänet omien kokemustensa pohjalta luonut Ian Fleming sai nauttia maineesta ja menestyksestä.

  • Vakoojan kahdet kasvot

    His nr. 2/2008 s. 64-71.

    1940-luvulla Kim Philby menestyi brittien vakoojana ja nousi tiedustelu-palvelun huipulle. Yläluokan kasvatilla oli kuitenkin kommunistisia ihanteita, ja hän toimi lähes 30
    vuoden ajan myös
    Neuvostoliiton
    hyväksi.

  • Austerlitzin taistelu

    His nr. 10/2008 s. 32-39.

    Napoleonin joukot kohtasivat Venäjän ja Itävallan mahtavat armeijat Austerlitzin kaupungin lähellä Itävallassa. Ranskalaisilla oli selkeä miesalivoima, mutta Napoleon pani kaiken peliin
    ja viritti ansan, jolla hän toivoi murskaavansa vihollisensa.

  • Harald voitti Hastingsissa

    His nr. 7/2008 s. 40-43.

    Kun Englannin kuningas Harald Godwininpoika kuoli saatuaan nuolen silmäänsä Hastingsissa vuonna 1066, tie Englannin valtaistuimelle oli avoinna Normandian herttua Vilhelmille. Vallanvaihto teki lopun Skandinavian valta-asemasta Pohjanmeren alueella ja ankkuroi Englannin tiukasti katolisen kirkon valta-alueeseen kuuluvan Manner-Euroopan vaikutuspiiriin. Samalla Pohjoismaiden mahti
    ja vaikutusvalta alkoivat hiipua.

  • Aleksanteri olisi kuollut jo Granikosjoella

    His nr. 6/2008 s. 54-57.

    Vuonna 334 eaa. Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri ylitti Eurooppaa ja Vähä-Aasiaa erottavan Dardanellien salmen 37 000 miehen sotajoukkonsa kanssa. Hänen aikomuksenaan oli valloittaa Persia, joka oli aikansa mahtavin ja laajin suurvalta. Toukokuun alussa Aleksanteri joukkoineen kohtasi persialaisten valtavan armeijan Granikosjoen rannalla lähellä muinaista Troijaa. Aleksanteri johti rohkeasti pienen etujoukon taisteluun. Jos hän kuolisi, kaikki olisi menetetty.

  • BRITANNIA UHATTUNA

    His nr. 12/2008 s. 46-55.

    Britit taistelivat vapaudestaan 117 päivää

  • Konstantinopolin kohtalonhetket

    His nr. 5/2008 s. 50.

    Huhtikuussa 1453 Konstantinopolia piiritti 200 000
    ottomaania. Muurien sisäpuolella 10 000 bysantti­laista valmistautui puolustamaan kaupunkiaan, joka oli yli tuhat vuotta ollut kristikunnan viimeinen linnake itää vastaan. Nyt kaupungin kohtalo oli vaakalaudalla.

  • Ruotsi kutistui puoleen

    His nr. 3/2008 s. 60-63.

    Vuonna 1808 Venäjä hyökkäsi tuolloin Ruotsille kuuluneeseen Suomeen. Ruotsin joukot taistelivat odottaen vahvistuksia, joita ei koskaan tullut. Suomen kohtalo ratkaistiin Oravaisten taistelussa.

  • Sulttaanin eliittisotilaat

    His nr. 3/2008 s. 46-51.

    Janitsaarit – ottomaanien valtakunnan eliittijoukot – olivat kurinalaisia, hyvin koulutettuja ja taistelussa vaarallisia vihollisia.
    He elivät sotaa varten ja murskasivat kristittyjen sotajoukot kerta toisensa jälkeen. He taistelivat fanaattisesti levittääkseen islamia Eurooppaan, vaikka olivat itse syntyperältään kristittyjä.

  • Kohtalokas Kadesh

    His nr. 4/2010 s. 28-35.

    Sotavaunuja, sotilaita kaikkialta valtakunnasta ja
    farao joukkojen johtajana; kaikki näytti hyvältä, kun Ramesses II lähti valloittamaan Syyriaa. Hän antoi kuitenkin joukkojensa hajaantua ja huomasi yhtäkkiä seisovansa lähes yksin vastassaan 500 sotavaunua.

  • Israelin suuri voitto

    His nr. 3/2010 s. 14-21.

    Salamahyökkäys nujersi arabit kuudessa päivässä

  • FALKLANDIN SOTA

    His nr. 1/2009 s. 64-71.

  • Munkinasuiset kartanpiirtäjät

    His nr. 11/2009 s. 30-33.

    Buddhalaisiksi munkeiksi pukeutuneet intialaiset olivat Britannian tärkein geopoliittinen ase 1800-luvun Keski-Aasiassa. Vakoojat tunkeutuivat pelotta tuntemattomille seuduille ja asettivat henkensä ja terveytensä alttiiksi tutkiessaan jalkaisin brittien karttojen valkoisia läiskiä.

  • Kosovo Poljen taistelu

    His nr. 9/2009 s. 44-47.

    Kosovo Poljen tasangosta tuli vuoden 1389 kesäkuussa 70 000 sotilaan taistelukenttä. Toisella puolella oli Eurooppaa havitellut ottomaanien sulttaani Murad joukkoineen
    ja toisella puolella kristittyjen armeija johtajanaan serbialainen ruhtinas Lazar. Taistelu ratkaisisi Serbian
    ja Euroopan kohtalon.

  • Korea saattoi samurait häpeään

    His nr. 3/2009 s. 54-59.

    Huhtikuussa 1592 Etelä-Koreaan marssi 18 700 sotisopiin sonnustautunutta samuraita.
    He kuuluivat Japanin sotapäällikön Hideyosihin voittamattomaan armeijaan. Hänen tavoitteensa oli päästä Korean kautta Kiinaan.

  • Ranska menetti Kanadan

    His nr. 14/2009 s. 58-63.

    Englanti ja Ranska taistelivat vuonna 1759 Québecin hallinnasta. Kolme kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen käytännössä koko Kanadan tulevaisuus ratkaistiin kahden ja puolen tunnin mittaisessa taistelussa.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Historian parhaat jutut

Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Mikä alla olevista on mielestäsi historian vaikutusvaltaisin teos?
Taisteluni – Adolf Hitler
11%
Kansojen varallisuus – Adam Smith
2%
Kommunistinen manifesti – Marx ja Engels
13%
Lajien synty – Charles Darwin
43%
Valtio – Platon
5%
Ruhtinas – Niccolo Machiavelli
2%
Pieni punainen kirja – Mao Zedong
2%
Sodankäynnin taito – Sunzi
6%
Jokin muu
17%
Vastauksia yhteensä: 191

Testaa tietosi - Terrorismi

Mikä pommi-isku? Pommi tuhosi kuvan rakennuksen ja tappoi kaikkiaan 168 ihmistä.

Testit: Testaa tietosi tässä – ehkä myös opit jotain uutta...

Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka

Kuka henkilö?

Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...