Kuninkaalliset
- Sivu 1 / 2Seuraava
-
8 erikoista hallitsijaa
30.07.2010.
Historia on tulvillaan varsin erikoisia hallitsijoita ja valtionpäämiehiä. Tähän on koottu lyhyt esittely kahdeksasta hämmästystä herättäneestä vallanpitäjästä.
-
Kiinan keisari halusi elää ikuisesti
His nr. 17/2008 s. 46-53.
Kuninkaan poika Ying Zheng tempautui sodan ja salajuonien pyörteisiin jo poikana. Rohkeutensa ja kunnianhimonsa ansiosta hän onnistui kukistamaan vihollisensa ja perusti ensimmäisen Kiinan keisarikunnan. Kuolemanpelko sai hänet rakennuttamaan valtaisan hautamonumentin, jota vartioi savisten soturien armeija.
-
Tšingiskaani hukutti Aasian arot vereen
His nr. 11/2008 s. 32-41.
Tšingis-kaanista tuli vuonna 1206 kaikkien Mongolian heimojen hallitsija. Hän loi maailmanhistorian vahvimmat sotajoukot ennätysajassa ja käynnisti verisen valloitussodan. Vain 25 vuodessa mongolit alistivat valtaansa suuremman
maa-alueen kuin mitä roomalaiset onnistuivat valloittamaan 400 vuodessa. -
Skandaalikuningas halusi syrjäyttää Elisabetin
19.02.2010.
Salainen kirjeenvaihto paljastaa, että Windsorin herttua Edvard, Britannian entinen kuningas, suunnitteli syrjäyttävänsä Elisabetin valtaistuimelta.
-
Lisänimet jäivät historiaan
28.12.2009.
Liikapaino, julmuus ja pukeutumistyyli ovat tuoneet hallitsijoille ivallisia lempinimiä, joita tuskin kehdattiin lausua ääneen hallitsijan kuullen.
-
Napoleon olisi tukenut Yhdysvaltoja
His nr. 14/2008 s. 30-33.
1800-luvun alussa Ranskan keisari Napoleon oli valloittanut kaikki merkittävät valtiot Euroopan mantereella. Ainoana esteenä hänen unelmalleen koko Euroopan herruudesta oli Britannian mahtava sotalaivasto. Napoleon käänsi katseensa kohti Pohjois-Amerikkaa, jossa yhdysvaltalaiset sotivat brittejä vastaan. Jos Ranska tukisi Yhdysvaltoja, Britannian olisi ehkä pakko heikentää laivastoaan Euroopassa...
-
Viktorian imperiumi
His nr. 13/2008 s. 72-73.
Britanniasta kasvoi kuningatar Viktorian hallintokaudella (1837–
1901) maailmanhistorian suurin imperiumi. Samaan aikaan maa nousi myös johtavaksi taloudelliseksi, poliittiseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. Kun kuningatar Viktoria kuoli vuonna 1901, Britannialla oli siirtomaita kaikissa maanosissa. Sanottiinkin, että aurinko
ei koskaan laskenut brittiläisessä imperiumissa. Valtakunnan pinta-ala oli noin
31 miljoonaa neliökilometriä eli viidennes koko maapallon alasta, ja sen asukasluku oli noin
400 miljoonaa eli neljäsosa maapallon väkimäärästä. -
Hovissa kuohuu!
His nr. 1/2008 s. 44-47.
Pilkkaa, vankeutta ja jopa kuolema – rakkaussuhde Euroopan kruunupäiden kanssa saattoi tulla kalliiksi. Historia osoittaa, että kuninkaallisten vuodekumppaniksi ryhtyminen johti lähes aina vähintäänkin skandaaliin.
-
Kuninkaan kuoleman arvoitus
His nr. 12/2008 s. 56-61.
Marraskuussa 1718 Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli päähänsä osuneeseen luotiin. 300 vuotta soturikuninkaan kuolema on ollut arvoitus, mutta nyt ruotsalainen tutkijaryhmä on avannut hänen hautansa. Tarkoituksena
on selvittää, kuoliko kuningas vihollisen luotiin – vai joutuiko hän omiensa uhriksi. -
Ensimmäiset miljardöörit
His nr. 2/2008 s. 72-73.
Maanomistus oli vuosisatoja vaurauden perusta. Kuninkaiden ja suurtilallisten omaisuus oli karttunut sukupolvien aikana perintönä isiltä pojille. Teollistumisen läpimurto 1800-luvulla mahdollisti saman taloudellisen aseman saavuttamisen tuotteiden tai palveluiden myynnillä. Kekseliäs yrittäjä saattoi esim. perustaa rautatehtaan tai avata laivareitin ja ansaita valtavia summia. Teollistuminen aiheutti myös kaupunkien räjähdysmäisen kasvun. Syntyi suuria ja ostovoimaisia markkina-alueita, erityisesti Yhdysvalloissa, ”mahdollisuuksien maassa”.
-
Napoleonin paluu jäi lyhytaikaiseksi
His nr. 5/2010 s. 46-51.
Karkotuksen Elban saarelle uskottiin merkitsevän Napoleonin valtakauden loppua. Entisen keisarin poliittiset vastustajat kuitenkin aliarvioivat hänet pahan kerran. Napoleon
palasi vielä valtaan mutta
menetti lopulta kaiken. -
Napoleon teki Ranskasta suurvallan
His nr. 5/2010 s. 42-45.
Keisariutensa alkuvuosina Napoleon saavutti loistavia voittoja sekä taistelukentillä että politiikassa. Hallittuaan keisarina kolme vuotta hän piti vallassaan suurta osaa Eurooppaa. Menestystä ei kuitenkaan kestänyt pitkään, ja valtansa menettänyt keisari karkotettiin Välimeressä sijaitsevalle Elban saarelle.
-
Korsikalainen Ranskan johtoon
His nr. 5/2010 s. 34-41.
Korsikalaisen asianajajan poikana Napoleonin tie valtaan oli pitkä. Kunnianhimonsa, poliittisen vainunsa ja sotilaallisten kykyjensä ansiosta
hän kuitenkin eteni askel askelelta
kohti Ranskan keisariutta. -
Euroopan valtias
His nr. 5/2010 s. 32-33.
Hän kruunautti itsensä keisariksi 35-vuotiaana, ja 40-vuotiaana hän teki Ranskasta Euroopan johtavan valtion. 51-vuotiaana hän kuoli karkotettuna
syrjäisellä St. Helenan saarella. Napoleon muokkasi Euroopan historiaa mutta kaatui lopulta oman vallanhimonsa vuoksi. -
Habsburgien imperiumi
His nr. 5/2010 s. 72-73.
Habsburgin hallitsija-suvun juuret olivat pienessä kreivikunnassa Sveitsissä, jonne suvun
esi-isä Radbot rakennutti linnan Aarjoen rannalle. Myöhemmin suku
nousi Itävallan johtoon,
ja pian se hallitsi suurta
osaa Eurooppaa ja sen
valta ulottui aina
Amerikkaan asti.
Suvun mahdin kasvu
oli pitkälti strategisesti solmittujen avioliittojen ansiota, ja Habsburgien tunnuslauseeksi muotoutuikin: ”Sotikoot muut, onnellinen Itävalta harrastaa naimakauppoja.” vaaroja täynnä
His nr. 7/2009 s. 34-37.
Sairaudet ja kuolema olivat 1500-luvulla arkipäivää. Aateliston taistellessa outoja tauteja ja muotioikkujen vaaroja vastaan tavallinen kansa joutui raatamaan henkensä kaupalla saadakseen ruokaa lautaselleen.
-
Samarkandin suuri strategi
His nr. 11/2009 s. 56-61.
Transoksanian Samarkandista lähtöisin oleva emiiri Timur halusi 1300-luvulla luoda uudelleen esikuvansa Tšingis-kaanin mongolivaltakunnan. Pelkkä hänen nimensä
sai niin Euroopan kuninkaalliset kuin Aasian hallitsijatkin vapisemaan kauhusta. -
Syntynyt sotimaan
His nr. 6/2009 s. 14-21.
Aleksanteri Suuren lapsuutta varjostivat hänen vanhempiensa
armoton valtataistelu sekä heidän suurisuuntaiset suunnitelmansa poikansa varalle. 25-vuotiaana kunnianhimoinen Aleksanteri oli luonut sotimalla yhden maailmanhistorian suurimmista valtakunnista. - Sivu 1 / 2Seuraava
- Luetuimmat
- Uusimmat
- Suositellut
Historia numero 13 on ilmestynyt
Uusi lehti: Lue natsirikollisten etsinnöistä, oikeuslääketieteen kiehtovasta historiasta, Kon-Tikin retkestä ja roomalaisten kultakaivoksista.
Gallup
Testaa tietosi - Pohjolan kaupungit
Testit: - Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta....
