Kuninkaalliset

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Caligula, Rooman keisari  vuosina 12–41. (Ny Carlsberg Glyptotek)

    8 erikoista hallitsijaa

    30.07.2010.

    Historia on tulvillaan varsin erikoisia hallitsijoita ja valtionpäämiehiä. Tähän on koottu lyhyt esittely kahdeksasta hämmästystä herättäneestä vallanpitäjästä.

  • Kiinan keisari halusi elää ikuisesti

    His nr. 17/2008 s. 46-53.

    Kuninkaan poika Ying Zheng tempautui sodan ja salajuonien pyörteisiin jo poikana. Rohkeutensa ja kunnianhimonsa ansiosta hän onnistui kukistamaan vihollisensa ja perusti ensimmäisen Kiinan keisarikunnan. Kuolemanpelko sai hänet rakennuttamaan valtaisan hautamonumentin, jota vartioi savisten soturien armeija.

  • Tšingiskaani hukutti Aasian arot vereen

    His nr. 11/2008 s. 32-41.

    Tšingis-kaanista tuli vuonna 1206 kaikkien Mongolian heimojen hallitsija. Hän loi maailmanhistorian vahvimmat sotajoukot ennätysajassa ja käynnisti verisen valloitussodan. Vain 25 vuodessa mongolit alistivat valtaansa suuremman
    maa-alueen kuin mitä roomalaiset onnistuivat valloittamaan 400 vuodessa.

  • Edvard luopui kruunusta, kun britit eivät hyväksyneet Wallis Simpsonia kuningattarekseen.

    Skandaalikuningas halusi syrjäyttää Elisabetin

    19.02.2010.

    Salainen kirjeenvaihto paljastaa, että Windsorin herttua Edvard, Britannian entinen kuningas, suunnitteli syrjäyttävänsä Elisabetin valtaistuimelta.

  • Ludvig VI piti ruuasta ja juomasta kohtalokkaan paljon.

    Lisänimet jäivät historiaan

    28.12.2009.

    Liikapaino, julmuus ja pukeutumistyyli ovat tuoneet hallitsijoille ivallisia lempinimiä, joita tuskin kehdattiin lausua ääneen hallitsijan kuullen.

  • Napoleon olisi tukenut Yhdysvaltoja

    His nr. 14/2008 s. 30-33.

    1800-luvun alussa Ranskan keisari Napoleon oli valloittanut kaikki merkittävät valtiot Euroopan mantereella. Ainoana esteenä hänen unelmalleen koko Euroopan herruudesta oli Britannian mahtava sotalaivasto. Napoleon käänsi katseensa kohti Pohjois-Amerikkaa, jossa yhdysvaltalaiset sotivat brittejä vastaan. Jos Ranska tukisi Yhdysvaltoja, Britannian olisi ehkä pakko heikentää laivastoaan Euroopassa...

  • Viktorian imperiumi

    His nr. 13/2008 s. 72-73.

    Britanniasta kasvoi kuningatar Viktorian hallintokaudella (1837–
    1901) maailmanhistorian suurin imperiumi. Samaan aikaan maa nousi myös johtavaksi taloudelliseksi, poliittiseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. Kun kuningatar Viktoria kuoli vuonna 1901, Britannialla oli siirtomaita kaikissa maanosissa. Sanottiinkin, että aurinko
    ei koskaan laskenut brittiläisessä imperiu­missa. Valta­kunnan pinta-ala oli noin
    31 miljoonaa neliö­kilometriä eli viidennes koko maapallon alasta, ja sen asukasluku oli noin
    400 miljoonaa eli neljäsosa maapallon väkimäärästä.

  • Hovissa kuohuu!

    His nr. 1/2008 s. 44-47.

    Pilkkaa, vankeutta ja jopa kuolema – rakkaussuhde Euroopan kruunupäiden kanssa saattoi tulla kalliiksi. Historia osoittaa, että kuninkaallisten vuodekumppaniksi ryhtyminen johti lähes aina vähintäänkin skandaaliin.

  • Kuninkaan kuoleman arvoitus

    His nr. 12/2008 s. 56-61.

    Marraskuussa 1718 Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli päähänsä osuneeseen luotiin. 300 vuotta soturikuninkaan kuolema on ollut arvoitus, mutta nyt ruotsalainen tutkijaryhmä on avannut hänen hautansa. Tarkoituksena
    on selvittää, kuoliko kuningas vihollisen luotiin – vai joutuiko hän omiensa uhriksi.

  • Ensimmäiset miljardöörit

    His nr. 2/2008 s. 72-73.

    Maanomistus oli vuosisatoja vaurauden perusta. Kuninkaiden ja suurtilallisten omaisuus oli karttunut sukupolvien aikana perintönä isiltä pojille. Teollistumisen läpimurto 1800-luvulla mahdollisti saman taloudellisen aseman saavuttamisen tuotteiden tai palveluiden myynnillä. Kekseliäs yrittäjä saattoi esim. perustaa rautatehtaan tai avata laivareitin ja ansaita valtavia summia. Teollistuminen aiheutti myös kaupunkien räjähdysmäisen kasvun. Syntyi suuria ja ostovoimaisia markkina-alueita, erityisesti Yhdysvalloissa, ”mahdollisuuksien maassa”.

  • Napoleonin paluu jäi lyhytaikaiseksi

    His nr. 5/2010 s. 46-51.

    Karkotuksen Elban saarelle uskottiin merkitsevän Napoleonin valtakauden loppua. Entisen keisarin poliittiset vastustajat kuitenkin aliarvioivat hänet pahan kerran. Napoleon
    palasi vielä valtaan mutta
    menetti lopulta kaiken.

  • Napoleon teki Ranskasta suurvallan

    His nr. 5/2010 s. 42-45.

    Keisariutensa alkuvuosina Napoleon saavutti loistavia voittoja sekä taistelu­­kentillä että politiikassa. Hallittuaan keisarina kolme vuotta hän piti vallassaan suurta osaa Eurooppaa. Menestystä ei kuitenkaan kestänyt pitkään, ja valtansa menettänyt keisari karkotettiin Välimeressä sijaitsevalle Elban saarelle.

  • Korsikalainen Ranskan johtoon

    His nr. 5/2010 s. 34-41.

    Korsikalaisen asianajajan poikana Napoleonin tie valtaan oli pitkä. Kunnianhimonsa, poliittisen vainunsa ja sotilaallisten kykyjensä ansiosta
    hän kuitenkin eteni askel askelelta
    kohti Ranskan keisariutta.

  • Euroopan valtias

    His nr. 5/2010 s. 32-33.

    Hän kruunautti itsensä keisariksi 35-vuotiaana, ja 40-vuotiaana hän teki Ranskasta Euroopan johtavan valtion. 51-vuotiaana hän kuoli karkotettuna
    syrjäisellä St. Helenan saarella. Napoleon muokkasi Euroopan historiaa mutta kaatui lopulta oman vallanhimonsa vuoksi.

  • Habsburgien imperiumi

    His nr. 5/2010 s. 72-73.

    Habsburgin hallitsija-suvun juuret olivat pienessä kreivikunnassa Sveitsissä, jonne suvun
    esi-isä Radbot rakennutti linnan Aarjoen rannalle. Myöhemmin suku
    nousi Itävallan johtoon,
    ja pian se hallitsi suurta
    osaa Eurooppaa ja sen
    valta ulottui aina
    Amerikkaan asti.
    Suvun mahdin kasvu
    oli pitkälti strategisesti solmittujen avioliittojen ansiota, ja Habsburgien tunnuslauseeksi muotoutuikin: ”Sotikoot muut, onnellinen Itävalta harrastaa naimakauppoja.”

  • vaaroja täynnä

    His nr. 7/2009 s. 34-37.

    Sairaudet ja kuolema olivat 1500-luvulla arkipäivää. Aateliston taistellessa outoja tauteja ja muotioikkujen vaaroja vastaan tavallinen kansa joutui raatamaan henkensä kaupalla saadakseen ruokaa lautaselleen.

  • Samarkandin suuri strategi

    His nr. 11/2009 s. 56-61.

    Transoksanian Samarkandista lähtöisin oleva emiiri Timur halusi 1300-luvulla luoda uudelleen esikuvansa Tšingis-kaanin mongolivaltakunnan. Pelkkä hänen nimensä
    sai niin Euroopan kuninkaalliset kuin Aasian hallitsijatkin vapisemaan kauhusta.

  • Syntynyt sotimaan

    His nr. 6/2009 s. 14-21.

    Aleksanteri Suuren lapsuutta varjostivat hänen vanhempiensa
    armoton valtataistelu sekä heidän suurisuuntaiset suunnitelmansa poikansa varalle. 25-vuotiaana kunnianhimoinen Aleksanteri oli luonut sotimalla yhden maailmanhistorian suurimmista valtakunnista.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Historia numero 13 on ilmestynyt

Uusi lehti: Lue natsirikollisten etsinnöistä, oikeuslääketieteen kiehtovasta historiasta, Kon-Tikin retkestä ja roomalaisten kultakaivoksista.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Kuka seuraavista 1900-luvun sotien aikaisista johtajista oli mielestäsi merkittävin?


Testaa tietosi - Pohjolan kaupungit

Kaupungin tuomiokirkon kuuluisa astronominen kello rakennettiin noin vuonna 1424.

Testit: - Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta....

MM-visan voittajat

Testit: Katso Historian MM-visan voittajat.