Tosielämän Quasimodo

Historiallisten romaanien ystävät saivat tutustua ­Victor Hugon ­hyväntahtoiseen mutta rujoon Quasimodoon 180 vuotta sitten, kun Hugon sittemmin klassikoksi noussut romaani Pariisin Notre-­Dame ­ilmestyi Ranskassa vuonna 1831.

Tunteisiin vetoava tarina epämuodostuneen kellonsoittajan toivottomasta rakkaudesta kauniiseen mustalaistyttö Esmeraldaan on täynnä vastakkainasetteluja: siinä kohtaavat rumuus ja kau­neus, hyvyys ja pahuus.

Romaanin monet elokuva-, teatteri- ja televisiosovitukset ovat vuosikymmenien saatossa tehneet Quasimodon tutuksi laajalle yleisölle. Hiljattain tehty tekstilöytö viittaa ­siihen, että Victor Hugo perusti Quasimodon hahmon todelliseen henkilöön tai henkilöihin.

Maininta muistelmissa

Cornwallilaisessa Penzancen kaupungissa sijaitsevan talon ullakolta löytyi vuonna 1999 ­vanha käsikirjoitus, joka ­lähetettiin tutkittavaksi Tate-­arkistoon Lontooseen. Käsikirjoitus on brittiläisen ­kuvanveistäjän Henry Sibsonin omaelämäkerta. Sibson oli palkattu Pariisiin korjaamaan rapistuneen ­katedraalin veistoksia, ja hän kertoo, ­että Notre-Damen ­katedraalissa työskenteli kyttyräselkäinen kivenhakkaaja ­samoihin aikoihin kuin Victor ­Hugo luonnosteli kuuluisaa ­romaaniaan.

Sibsonin omaelämäkerta löydettiin jo vuonna 1999, mutta kuvaus kivenhakkaajasta havaittiin vasta vuonna 2010, kun Tate-arkiston johtaja Adrian Glew kävi seitsemästä niteestä koostuvaa tekstiä läpi luetteloidakseen sen ­arkiston 40-vuotisjuhlavuotta varten.

Sibson kuvaa elämäänsä 1820-luvun ­Pariisissa hyvin yksityiskohtaisesti, ja Glew uskoo vakaasti Sibsonin elämäkerran todistavan, että Quasimodon hahmo perustuu todelliseen henkilöön. Esikuvia saattoi käsikirjoituksen mukaan olla kaksikin: tekstissä mainitaan kivenhakkaaja, jota kutsuttiin kyttyräselkää tarkoittavalla lisänimellä Le Bossu, sekä toinen kivenhakkaaja nimeltä Trajan, ­joka oli Sibsonin tekstin mukaan ystävällinen mutta syrjäänvetäytyvä mies.

Sibson ei mainitse Le Bossuksi kutsutun miehen oikeaa nimeä, mutta Glew on löytänyt pariisilaisista arkistoista mainintoja Trajan-nimisestä miehestä, mikä tukee Sibsonin kertomaa. Trajan oli luultavasti esikuvana myös Hugon Kurjat-­romaanin päähenkilölle Jean Valjeanille. Kurjien ensimmäisessä luonnoksessa, ­jota Hugo alkoi kirjoittaa 1830-luvulla, Valjeanin ­hahmon nimi oli Trajan. Kun romaani ilmestyi vuonna 1862, nimi oli kuitenkin muuttunut Valjeaniksi.