Sotilashenkilöt

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Ritareita pidettiin valiosotilaina, mutta monilla heistäkin lienee ollut vaikeuksia käsitellä sodan kauheuksia.

    Ritaritkin saivat sotatraumoja

    29.03.2012.

    Uuden teorian mukaan sotatantereen veriteot vaikuttivat keskiajan ritareihin paljon aiemmin luultua enemmän.

  • Preussin uudet takaaladattavat aseet osoittivat ylivoimaisuutensa taistelukentällä.

    Takaaladattava oli Preussin salainen ase

    25.01.2012.

    Kun napsauttelet hiirellä takaaladattavan kiväärin kuvaa, saat selville, miksi aseesta oli Preussille niin suurta hyötyä.

  • Austerlitzin taistelu vuonna 1805 oli Napoleonin loistavin voitto. Tuolloin Ranskan armeija löi ylivoimaisesti suuremmat Venäjän ja Itävallan joukot.

    ExclusiveNapoleon – taktiikan nero

    19.12.2011.

    Napoleon Bonapartea kunnioittivat jopa hänen pahimmat vihollisensa. Hän on vaikuttanut merkittävästi niin maailmanhistoriaan kuin sodankäyntiinkin.

  • Top 10: Parhaat sotapäälliköt

    19.12.2011.

    Kuka oli historian paras sotapäällikkö? Lue 10 ehdokkaasta ja äänestä omaa suosikkiasi.

  • Voittamattomat punatakit

    His nr. 5/2011 s. 26-33.

    Britannian armeijaan, niin sanottuihin punatakkeihin, värvättiin sotilaita yhteiskunnan alimmista kerroksista. Hylkiöt ja vähäväkiset houkuteltiin tai huijattiin palvelukseen, jossa he joutuivat kovan kurin alle. Rangaistukset, sairaudet ja puute olivat sotilaiden arkipäivää. Siitä huolimatta punatakit osoittivat 250 vuoden aikana kerta toisensa jälkeen kuuluvansa maailman iskuvoimaisimpiin sotilaisiin.

  • Vihollisen maaperällä

    His nr. 10/2009 s. 14-21.

    Kylmän sodan sotilaita olivat vakoojat, jotka hankkivat tietoa vastapuolen toimista. He olivat joka hetki vaarassa paljastua ja menettää pahimmassa tapauksessa henkensä. Strategisessa tiedustelussa käytettiin tuon ajan edistyneintä tekniikkaa, kuten pienoiskameroita ja naamioituja aseita.

  • Dybbølin taistelu

    His nr. 15/2009 s. 26-35.

    Preussin kanslerilla Otto von Bismarckilla oli selvä tavoite: hän halusi koota saksalaiset ruhtinaskunnat preussilaisten johtamaksi vahvaksi yhtenäiseksi keisarikunnaksi. Niinpä hän julisti sodan Tanskalle, ja 18. huhtikuuta 1864 noin 37 000 sotilasta hyökkäsi Etelä-Tanskassa sijaitsevaan Dybbølin linnoitukseen.

  • Nelsonin suurvoitto: Trafalgarin taistelu

    His nr. 17/2009 s. 30-37.

    Britannian maineikas amiraali Horatio Nelson oli vuonna 1805 tiukan paikan edessä. Vastassa oli Ranskan mahtava laivasto, jota johti amiraali Pierre de Villeneuve. Nelsonille kyse oli elämästä ja kuolemasta: jos Britannia häviäisi, Napoleon joukkoineen ylittäisi kanaalin ja valloittaisi Brittein saaret.

  • Sikojenlahden maihinnousu

    His nr. 14/2010 s. 64-71.

    Huhtikuussa 1961 CIA lähetti noin 1 400 Kuuban vallankumousta Yhdysvaltoihin paennutta kuubalaista valloittamaan entisen kotimaansa ­takaisin Fidel Castron sosialisti­hallinnolta. Kun Yhdysvallat ei antanutkaan hyökkääjille ilmatukea, valloitusyritys oli auttamatta tuomittu epäonnistumaan.

  • Hastingsin taistelu

    His nr. 11/2010 s. 14-21.

    Normandian herttua Vilhelm ylitti syksyllä 1066 Englannin kanaalin mukanaan valloitusjoukot, joihin kuului jousi­miehiä ja ritareita. Englannin kuningas Harald Godwininpoika joutui taistelemaan henkensä edestä Hastingsissä, missä käytiin yksi historian tunnetuimmista taisteluista.

  • Klaanien nousu ja tuho

    His nr. 8/2009 s. 38-43.

    Ylämaan skottien kapina-armeijan hyökkäys kilpistyi punatakkisten englantilaisten tykkituleen Cullodenissa 16. huhtikuuta 1746. Vajaan tunnin raivokkaan taistelun jälkeen skottiklaanien joukot oli tuhottu. Tappion myötä Stuartit menettivät mahdollisuutensa hallita jälleen Skotlantia ja Skotlanti menetti toiveet itsenäisyydestä.

  • Kosovo Poljen taistelu

    His nr. 9/2009 s. 44-47.

    Kosovo Poljen tasangosta tuli vuoden 1389 kesäkuussa 70 000 sotilaan taistelukenttä. Toisella puolella oli Eurooppaa havitellut ottomaanien sulttaani Murad joukkoineen ja toisella puolella kristittyjen armeija johtajanaan serbialainen ruhtinas Lazar. Taistelu ratkaisisi Serbian
    ja Euroopan kohtalon.

  • Austerlitzin taistelu

    His nr. 10/2008 s. 32-39.

    Napoleonin joukot kohtasivat Venäjän ja Itävallan mahtavat armeijat Austerlitzin kaupungin lähellä Itävallassa. Ranskalaisilla oli selkeä miesalivoima, mutta Napoleon pani kaiken peliin ja viritti ansan, jolla hän toivoi murskaavansa vihollisensa.

  • Korea saattoi samurait häpeään

    His nr. 3/2009 s. 54-59.

    Huhtikuussa 1592 Etelä-Koreaan marssi 18 700 sotisopiin sonnustautunutta samuraita. He kuuluivat Japanin sotapäällikön Hideyosihin voittamattomaan armeijaan. Hänen tavoitteensa oli päästä Korean kautta Kiinaan.

  • Falklandin sota

    His nr. 1/2009 s. 64-71.

  • Kohtalokas Kadesh

    His nr. 4/2010 s. 28-35.

    Sotavaunuja, sotilaita kaikkialta valtakunnasta ja farao joukkojen johtajana; kaikki näytti hyvältä, kun Ramesses II lähti valloittamaan Syyriaa. Hän antoi kuitenkin joukkojensa hajaantua ja huomasi yhtäkkiä seisovansa lähes yksin vastassaan 500 sotavaunua.

  • Salaiset soturit

    His nr. 13/2011 s. 14-21.

    Samuraisotureita sitoi ankara kunniakoodi. Mahtimiehet halusivat kuitenkin nujertaa vihollisensa keinolla millä hyvänsä, kunniallisuudesta viis. Samuraille sopimattomat salamurhat, soluttautuminen ja sabotaasi olivat järjestelmällisten, kestävien ja kärsivällisten ninjojen ominta alaa. Ja heidän palveluksensa olivat kenen tahansa ostettavissa.

  • Washingtonin ovela isku

    His nr. 12/2011 s. 46-53.

  • Rauta ja veri

    His nr. 13/2010 s. 36-41.

    Vuonna 1870 Saksan rautakansleri Otto von Bismarck havitteli sotaa Ranskaa vastaan, ja Ranskan keisari lankesi ansaan helposti. Taktisten virheiden jälkeen keisari piiritettiin Sedanissa, ja koko hänen armeijansa joutui antautumaan. Häviön seurauksena Ranska ajautui poliittiseen kaaokseen.

  • Bolívar oli tunnettu vapaustaistelija

    Latinalaisen Amerikan sankarit

    13.09.2010.

    Lue vahvoista ja karismaattisista miehistä, jotka auttoivat Latinalaista Amerikkaa irtautumaan Espanjasta ja Portugalista.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.