Kuninkaalliset

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Viktorian imperiumi

    His nr. 13/2008 s. 72-73.

    Britanniasta kasvoi kuningatar Viktorian hallintokaudella (1837–1901) maailmanhistorian suurin imperiumi. Samaan aikaan maa nousi myös johtavaksi taloudelliseksi, poliittiseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. Kun kuningatar Viktoria kuoli vuonna 1901, Britannialla oli siirtomaita kaikissa maanosissa. Sanottiinkin, että aurinko ei koskaan laskenut brittiläisessä imperiu­missa. Valta­kunnan pinta-ala oli noin 31 miljoonaa neliö­kilometriä eli viidennes koko maapallon alasta, ja sen asukasluku oli noin 400 miljoonaa eli neljäsosa maapallon väkimäärästä.

  • Samarkandin suuri strategi

    His nr. 11/2009 s. 56-61.

    Transoksanian Samarkandista lähtöisin oleva emiiri Timur halusi 1300-luvulla luoda uudelleen esikuvansa Tšingis-kaanin mongolivaltakunnan. Pelkkä hänen nimensä sai niin Euroopan kuninkaalliset kuin Aasian hallitsijatkin vapisemaan kauhusta.

  • Englannin ilkein hallitsija

    His nr. 5/2009 s. 44-47.

    Tarinoissa Englannin prinssi Juhanaa kuvaillaan julmana kruununryöstäjänä, joka käytti hyväkseen veljensä Rikhard Leijonamielen poissaoloa. Todellisuus on moniulotteisempi.

  • Habsburgien imperiumi

    His nr. 5/2010 s. 72-73.

    Habsburgin hallitsija-suvun juuret olivat pienessä kreivikunnassa Sveitsissä, jonne suvun esi-isä Radbot rakennutti linnan Aarjoen rannalle. Myöhemmin suku nousi Itävallan johtoon, ja pian se hallitsi suurta osaa Eurooppaa ja sen valta ulottui aina Amerikkaan asti. Suvun mahdin kasvu oli pitkälti strategisesti solmittujen avioliittojen ansiota, ja Habsburgien tunnuslauseeksi muotoutuikin: ”Sotikoot muut, onnellinen Itävalta harrastaa naimakauppoja.”

  • Viikingit halusivat Englannin

    His nr. 15/2011 s. 36-41.

    Wessexin kuningas Alfred vietti pahaa-aavistamatta joulua, kun viikingit hyökkäsivät hänen linnaansa. Pohjanmiehet aikoivat valloittaa viimeisenkin Englannin kuningaskunnista. Juhla-ateriaan valmistautunut Alfred joutui pakenemaan kylmään talviyöhön seuranaan vain perheensä ja pieni joukko miehiä.

  • En karikaturtegning af Kong Georg III, der holder lilleputten Napoleon i sin hånd.

    Kymmenen hullua hallitsijaa

    02.09.2011.

    Maan tai kansan hallitseminen ei ole aina helppoa. Historia tarjoaa monia esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat siinä asemassa menettäneet suhteellisuudentajunsa.

  • Tutkijat ovat löytäneet päästä monia Henrik IV:n tuntomerkkejä.

    Kuningas sai päänsä takaisin

    26.04.2011.

    Tutkijat ovat löytäneet ja tunnistaneet Ranskan Henrik IV:n kaksisataa vuotta kadoksissa olleen pään.

  • Caesar kukisti sitkeät gallit

    His nr. 2/2011 s. 14-21.

    Caesarin ura ei ottanut edetäkseen, ja hän oli pahasti velkaantunut. Kunnianhimoinen kenraali tarvitsi kipeästi menestystä sotatantereilla, ja hän päätti hankkia sitä valloittamalla Gallian. Sotaretki venyi kahdeksan vuoden mittaiseksi, mutta kolme merkittävää taistelua varmistivat lopulta Caesarille voiton ja siivittivät hänet koko Rooman valtakunnan hallitsijaksi.

  • Aurinkokuningas

    His nr. 1/2011 s. 28-37.

    Ranskan kuningas järjesti viikkoja kestäviä juhlia, nautiskeli halullisten naisten seurasta ja rakennutti ylellisen Versaillesin linnan, jonka ansiosta Ranskasta tuli Euroopan kulttuurin keskus. Kuolinvuoteellaan 77-vuotias kuningas antoi seuraajalleen Ludvig XV:lle yhden ainoan neuvon: ”Älä tee, niin kuin minä!”

  • Elokuva: Kuninkaan puhe

    08.04.2011.

    Hollywood vs. historia: Oscareita voittanut Kuninkaan puhe -elokuva esittelee Britannian kuninkaan Yrjö VI:n ja hänen puheterapeuttinsa suhdetta, mutta elokuvassa tapahtumien aikajärjestys ei ole totuudenmukainen.

  • Vaaroja täynnä

    His nr. 7/2009 s. 34-37.

    Sairaudet ja kuolema olivat 1500-luvulla arkipäivää. Aateliston taistellessa outoja tauteja ja muotioikkujen vaaroja vastaan tavallinen kansa joutui raatamaan henkensä kaupalla saadakseen ruokaa lautaselleen.

  • 17 vuotta ehti Ludvig XVI hallita, ennen kuin hänet Ranskan vallankumouksen aikana mestattiin.

    Kuninkaan verta löytyi kalebassista

    10.02.2011.

    Dna-analyysin tulos viittaa siihen, että vuodelta 1793 peräisin olevan kalebassin sisältämä aine olisi mestatun kuningas Ludvig XVI:n verta.

  • Caligula, Rooman keisari  vuosina 12–41. (Ny Carlsberg Glyptotek)

    8 erikoista hallitsijaa

    30.07.2010.

    Historia on tulvillaan varsin erikoisia hallitsijoita ja valtionpäämiehiä. Tähän on koottu lyhyt esittely kahdeksasta hämmästystä herättäneestä vallanpitäjästä.

  • Kiinan keisari halusi elää ikuisesti

    His nr. 17/2008 s. 46-53.

    Kuninkaan poika Ying Zheng tempautui sodan ja salajuonien pyörteisiin jo poikana. Rohkeutensa ja kunnianhimonsa ansiosta hän onnistui kukistamaan vihollisensa ja perusti ensimmäisen Kiinan keisarikunnan. Kuolemanpelko sai hänet rakennuttamaan valtaisan hautamonumentin, jota vartioi savisten soturien armeija.

  • Tšingiskaani hukutti Aasian arot vereen

    His nr. 11/2008 s. 32-41.

    Tšingis-kaanista tuli vuonna 1206 kaikkien Mongolian heimojen hallitsija. Hän loi maailmanhistorian vahvimmat sotajoukot ennätysajassa ja käynnisti verisen valloitussodan. Vain 25 vuodessa mongolit alistivat valtaansa suuremman
    maa-alueen kuin mitä roomalaiset onnistuivat valloittamaan 400 vuodessa.

  • Edvard luopui kruunusta, kun britit eivät hyväksyneet Wallis Simpsonia kuningattarekseen.

    VIPSkandaalikuningas halusi syrjäyttää Elisabetin

    19.02.2010.

    Salainen kirjeenvaihto paljastaa, että Windsorin herttua Edvard, Britannian entinen kuningas, suunnitteli syrjäyttävänsä Elisabetin valtaistuimelta.

  • Ludvig VI piti ruuasta ja juomasta kohtalokkaan paljon.

    Lisänimet jäivät historiaan

    28.12.2009.

    Liikapaino, julmuus ja pukeutumistyyli ovat tuoneet hallitsijoille ivallisia lempinimiä, joita tuskin kehdattiin lausua ääneen hallitsijan kuullen.

  • Vainoharhainen Venäjän perustaja

    His nr. 15/2009 s. 58-63.

    Iivana IV kukisti pelätyt mongolijoukot, sai vallanhimoisen aateliston aisoihin ja nosti Venäjän suurvallaksi. Hän kuitenkin menetti lopulta kaiken mielipuolisen julmuutensa takia ja halusi vetäytyä luostariin.

  • Kuninkaan kuoleman arvoitus

    His nr. 12/2008 s. 56-61.

    Marraskuussa 1718 Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli päähänsä osuneeseen luotiin. 300 vuotta soturikuninkaan kuolema on ollut arvoitus, mutta nyt ruotsalainen tutkijaryhmä on avannut hänen hautansa. Tarkoituksena
    on selvittää, kuoliko kuningas vihollisen luotiin – vai joutuiko hän omiensa uhriksi.

  • Napoleon olisi tukenut Yhdysvaltoja

    His nr. 14/2008 s. 30-33.

    1800-luvun alussa Ranskan keisari Napoleon oli valloittanut kaikki merkittävät valtiot Euroopan mantereella. Ainoana esteenä hänen unelmalleen koko Euroopan herruudesta oli Britannian mahtava sotalaivasto. Napoleon käänsi katseensa kohti Pohjois-Amerikkaa, jossa yhdysvaltalaiset sotivat brittejä vastaan. Jos Ranska tukisi Yhdysvaltoja, Britannian olisi ehkä pakko heikentää laivastoaan Euroopassa...

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.