Kolmetoista kuolematonta sitaattia

1. Sodassa ensimmäinen uhri on totuus

Historian aikana monet ovat yrittäneet sälyttää itselleen kunnian tästä kuuluisasta sitaatista, jota on usein käytetty kuvaamaan, miten sotaa käytetään poliittisen juonittelun ja petoksen tekosyynä.

Sanonta on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Aiskhylokselta (526–456 eaa.). Hän osallistui useisiin sotiin. Viimeiseksi hän taisteli Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa., jolloin persialaiset menettivät otteensa Kreikasta.

Taistelu innoitti Aiskhylosta kirjoittamaan Persialaiset-näytelmän, joka herätti suurta kiinnostusta, koska se voitiin tulkita myötätunnon osoitukseksi persialaisia vihollisia kohtaan.

2. Joko löydän tien tai teen sen

Jo toisen puunilaissodan alussa (218–202 eaa) Karthagon joukkoja johtanut Hannibal osoittautui yhdeksi sen ajan suurimmista taktikoista. Hän keksi aina uuden ja odottamattoman tavan hyökätä vihollisen kimppuun. Kun Roomaan hyökkääminen mereltä osoittautui mahdottomaksi, Hannibal yllätti roomalaiset viemällä armeijansa ja taistelunorsunsa sinne Alppien yli.

Hannibalin joukot miehittivät suurta osaa Apenniinien niemimaasta 15 vuotta, ja roomalaiset joutuivat perehtymään tarkkaan hänen ajattelutapaansa keksiäkseen tavan ajaa hänet pois maasta.

3. Veni, vidi, vici!

Vuonna 47 eaa. roomalainen sotapäällikkö (ja myöhemmin diktaattori) Julius Caesar suuntasi Vähään-Aasiaan ison armeijan kanssa. Pharnakesin prinssi oli julistanut hallitsemansa alueen itsenäiseksi. Tämä katsottiin kapinaksi Rooman valtakuntaa vastaan, ja kapinalliset oli murskattava mahdollisimman pian.

Vain viisi päivää kestäneen taisteluretken jälkeen Rooman legioonalaiset antoivat prinssin joukoille kuoliniskun Pohjois-Turkissa sijaitsevan Zilen kaupungin lähellä. Nopeaa toimintaa kuvattiin lausahduksella ”Tulin, näin ja voitin!”

Ei ole lainkaan varmaa, että lausahdus olisi juuri Caesarin suusta tai kynästä, mutta sillä oli suuri propaganda-arvo. Sillä kuvattiin, miten roomalaisjoukot olivat lähes lyömättömiä.