Tällä ja seuraavilla sivuilla kerrotaan 9 ristiretken pääkohdat.
Ensimmäinen ristiretki 1096–1099:
Eurooppa oli sekaannuksen vallassa ja kirkko oli jakautunut kahtia. Paavi Urbanus II uskoi, että pyhä sota yhdistäisi kristityt jälleen. Hänen kiivaat puheensa saivat sadattuhannet kristityt tarttumaan miekkaan muslimeja vastaan.
Ristiritarit matkustivat nälkää, vaarallisia seutuja ja vieraita armeijoita uhmaten 3 000 kilometrin pituisen matkan Jerusalemiin. Kannustimena heillä oli viha muslimeita kohtaan, toive nopeasta rikastumisesta ja hengellinen palo. Jo matka Länsi-Euroopasta Pyhään kaupunkiin oli verinen.
15. heinäkuuta 1099 – viiden viikon piirityksen jälkeen – ristiritarit valloittivat Jerusalemin. Seuraavina päivinä he tappoivat suuren osan kaupungin muslimeista ja juutalaisista. Jerusalemin patriarkaksi
eli kirkon päämieheksi nimitettin Arnulf Choqueslainen, joka ryhtyi ankarasti vainoamaan vääräuskoisten lisäksi myös muiden kristillisten kirkkokuntien edustajia..
Seuraavat lähes sata vuotta Jerusalemia hallitsivat kristityt.
Tämä juttu on osa Tieteen Kuvalehti Historian ristiretkiteema-artikkelia, joka on luettavissa numerossa 16/2011.
Lue lisää historian suurista sodista: Tilaa Tieteen Kuvalehti Historia – tutustu hyvään tarjoukseen tästä.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.