Kauppa ja teollisuus
- Sivu 1 / 2Seuraava
-
Löytö kertoo kaupasta pronssikaudella
07.06.2010.
Jo 3 000 vuotta sitten Englannin ja Manner-Euroopan välillä laivattiin runsaasti tavaraa, selviää Englannin kanaalin pohjassa makaavasta hylkylöydöstä.
-
Muskottipähkinä
His nr. 13/2009 s. 60-63.
Magalhães ja moni muu sai surmansa muskottia etsiessään, ja muskotin takia käytiin verisiä taisteluita, sillä siirtomaavallat janosivat maailman kalleimman mausteen tuomia satumaisia voittoja. Arvokasta muskottia kasvoi koko maailmassa ainoastaan tarunhohtoisilla Maustesaarilla Tyynenmeren etäisessä kolkassa.
-
Venetsia oli maailman napa
His nr. 18/2008 s. 28-35.
Venetsia oli vuosisatojen ajan Euroopan johtava kauppamahti. Kaupungin kauppiaat pyrkivät häikäilemättömästi päihittämään kilpailijansa ja keräsivät kysytyillä ylellisyystuotteillaan valtavia omaisuuksia.
-
Merten sankarit
His nr. 17/2008 s. 72-73.
Laivanrakennustaidon alusta asti pelottomat merenkävijät ovat kartoittaneet merten aavoja
airojen tai tuulten kuljettamina. He jättivät kotinsa ja suuntasivat kohti tuntemattomia vaaroja etsimään uusia mantereita ja rikkauksia. Lukemattomia seikkailijoita katosi merten hiljaisiin syvyyksiin, ja yhtä moni kohtasi loppunsa vierailla mailla trooppisten sairauksien, keripukin
tai vihamielisten alkuasukkaiden uhrina. Löytöretkeilijöiden ansiosta maailmankartan valkoiset alueet vähitellen vähenivät, ja heidän nimensä jäivät elämään paitsi kartoissa, myös historiankirjoissa. -
Madame Tussaudin vahakabinetti
His nr. 18/2008 s. 36-39.
Madame Tussaud
tunsi niin Pariisin vallankumouksen hurmeiset kadut
kuin Lontoon suurkaupungin kuhinan.Hän selviytyi ankarista ajoista ikuistamalla aikansa kuuluisuudet vahaan. Muotoilemansa hahmot hän pani esille vahakabinettiin. -
Korukielto kehitti kelloteollisuutta
His nr. 17/2008 s. 28-29.
Sveitsin maailmankuulu kelloteollisuus kehittyi ankaran uskonpuhdistajan
Jean Calvinin ansiosta, kun kalvinistien tiukat moraalisäännöt kielsivät ihmisiltä korujen käytön. Kelloja ei kuitenkaan kielletty, ja niinpä Geneven taitavat kultasepät ryhtyivät korujen sijaan valmistamaan taidokkaasti koristeltuja kelloja. -
Rahaa, valtaa ja politiikkaa
His nr. 1/2010 s. 38-43.
Kaupankäynti alkoi laajentua 1200-luvulla, jolloin epävakaat olot pakottivat niin kauppiaat kuin kaupungitkin liittoutumaan. Sadassa vuodessa hansakaupungit kasvoivat Pohjois-Euroopan todellisiksi vallankäyttäjiksi, jotka haalivat sekä rikkauksia että maallista ja kirkollista valtaa.
-
Kiltojen valta oli kiistaton
His nr. 2/2010 s. 60-63.
Käsityöläiset ja kauppiaat perustivat 1100-luvulla kiltoja, jotka huolehtivat jäsenistään niin näiden eläessä kuin kuoleman jälkeenkin. Varhaisilla ammattiyhdistyksillä oli valtaa ohjailla hintoja, hallita kauppapaikkoja ja kukistaa kuninkaita.
-
Aavelaiva ajelehti avomerellä
His nr. 3/2010 s. 60-63.
Vuoden 1872 joulukuussa yhdysvaltalaisalus Mary Celeste löytyi hylättynä keskeltä Atlantin valtamerta. Laivan lastiruuma
oli täynnä ruokaa ja juomaa
eikä aluksella näkynyt merkkejä onnettomuudesta tai ryöstöstä. Sen miehistö oli kuitenkin kadonnut salaperäisesti jälkeäkään jättämättä. -
Raharikkaat hummailivat New Yorkissa
Monimiljonäärit, kuten Vanderbilt, Carnegie ja Astor, kilpailivat 1800-luvun loppupuolella tuhlailevaisuudessa. New Yorkin loistohotelleista tuli suihkuseurapiirin kohtauspaikkoja, joissa he peittelemättä esittelivät vaurauttaan uteliaille.
-
Jätöksistä käytiin kovaa kauppaa
His nr. 15/2009 s. 22-25.
1800-luvulla Perun edustalla oleva pieni saariryhmä alkoi yhtäkkiä kiinnostaa eurooppalaisia kauppiaita. Saaria peitti useiden metrien paksuinen kerros lintujen jätöksiä, jotka olivat loistavaa lannoitetta. Siitä käynnistyi lähes sodaksi kärjistynyt poliittinen valtapeli.
-
Valaan vastaisku
His nr. 6/2009 s. 64-71.
Kun hurjistunut valas hyökkäsi valaanpyyntialus Essexin kimppuun, aluksen 20 hengen miehistö joutui merihätään. Muonavarojen huvettua miehet joutuivat lopulta arpomaan,
kuka heistä syötäisiin, jotta muut saisivat elää. Munkit varastivat silkin länteen
His nr. 2/2009 s. 38-41.
Kaksi munkkia salakuljetti 500-luvulla henkensä uhalla Kiinasta silkkiperhosen munia. Kiinalaisten tarkoin vaalima silkin salaisuus paljastui, ja varkaat
palkannut Bysantin keisari saattoi käynnistää tuotannon Konstantinopolissa.Silkkitien kauppareitit
His nr. 17/2009 s. 72-73.
Silkkitie oli 1 500 vuoden ajan maailman tärkein kauppareitti. Valtava kauppateiden verkosto ulottui vuorten
ja tasankojen yli 8 000 kilometrin matkan
Kiinan Guangzhousta eli Kantonista Eurooppaan. Myös merireitit vilkastuivat, ja täyteen lastatut laivat kuljettivat arvokkaita
lasteja Kiinasta ja Intiasta
Punaisenmeren kautta Roomaan. Eurooppa
sai Silkkitietä pitkin kaipaamiaan ylellisyystavaroita,
kuten silkkiä, hajuvesiä, mausteita ja kultaa,
ja kaupankäynti loi kokonaisia valtakuntia. Myös uudet ideat ja uskonnot levisivät Silkkitietä pitkin.-
1800-luvun valaanpyynti Merten verilöyly
His nr. 14/2009 s. 48-55.
Monet lähtivät 1800-luvulla Amerikkaan etsimään onneaan, ja jotkut heistä päätyivät valaanpyyntialuksille. Kaskelottiöljy oli arvokasta, mutta valaanpyynti oli vaarallista, rankkaa ja likaista työtä, eikä pyytäjille jäänyt vuosien työstä juurikaan säästöjä – hyvä jos henki säilyi.
- Sivu 1 / 2Seuraava
- Luetuimmat
- Uusimmat
- Suositellut
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
