His nr. 3/2009 s. 54-59.
Huhtikuussa 1592 Etelä-Koreaan marssi 18 700 sotisopiin sonnustautunutta samuraita.
He kuuluivat Japanin sotapäällikön Hideyosihin voittamattomaan armeijaan. Hänen tavoitteensa oli päästä Korean kautta Kiinaan.
His nr. 14/2009 s. 58-63.
Englanti ja Ranska taistelivat vuonna 1759 Québecin hallinnasta. Kolme kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen käytännössä koko Kanadan tulevaisuus ratkaistiin kahden ja puolen tunnin mittaisessa taistelussa.
His nr. 4/2009 s. 48-51.
11. helmikuuta 1659 keskiyöllä Ruotsin armeija hyökkäsi Kööpenhaminaan. Huolestuneet asukkaat tiesivät, että sotilailla olisi lupa ryöstellä ja raiskata mielensä mukaan, joten tuhannet siviilit olivat valmiita puolustamaan kaupunkia henkensä uhalla.
His nr. 15/2009 s. 26-35.
Preussin kanslerilla Otto von Bismarckilla oli selvä tavoite: hän halusi koota saksalaiset ruhtinaskunnat preussilaisten johtamaksi vahvaksi yhtenäiseksi
keisarikunnaksi. Niinpä hän julisti sodan Tanskalle, ja 18. huhtikuuta 1864 noin 37 000 sotilasta hyökkäsi
Etelä-Tanskassa sijaitsevaan Dybbølin linnoitukseen.
His nr. 8/2009 s. 38-43.
Ylämaan skottien kapina-armeijan hyökkäys kilpistyi punatakkisten englantilaisten tykkituleen Cullodenissa
16. huhtikuuta 1746. Vajaan tunnin raivokkaan taistelun jälkeen skottiklaanien joukot oli tuhottu. Tappion myötä Stuartit menettivät mahdollisuutensa hallita jälleen Skotlantia ja Skotlanti menetti toiveet itsenäisyydestä.
His nr. 17/2009 s. 30-37.
Britannian maineikas amiraali Horatio Nelson oli vuonna 1805 tiukan paikan edessä. Vastassa oli Ranskan mahtava laivasto, jota johti amiraali Pierre de Villeneuve. Nelsonille kyse oli elämästä ja kuolemasta: jos Britannia häviäisi, Napoleon joukkoineen ylittäisi kanaalin ja valloittaisi Brittein saaret.
Uusi lehti: Lue natsirikollisten etsinnöistä, oikeuslääketieteen kiehtovasta historiasta, Kon-Tikin retkestä ja roomalaisten kultakaivoksista.
Testit: - Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta....