Kuuluisat taistelut
- Sivu 1 / 2Seuraava
-
Kuvagalleria: Taistelu Norjasta
03.04.2010.
9. huhtikuuta 1940 saksalaiset valtasivat Norjan aivan brittien nenän edessä. Tähän on koottu ainutlaatuisia otoksia Natsi-Saksan ja Britannian välisestä kilpajuoksusta.
-
Norjan kohtalo: Churchill luovutti Norjan saksalaisille
26.03.2010.
Myös liittoutuneet nousivat maihin Narvikissa, ja saksalaiset olivat pian valmiita peräytymään.
-
Teema: Pohjola sodassa
25.03.2010.
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 eli 70 vuotta sitten. Merkkivuoden kunniaksi perehdytään tapahtumiin, jotka tekivät Pohjolasta suurvaltojen pelinappulan toisessa maailmansodassa.
-
Strategiakartta: Näin Tanska ja Norja miehitettiin
22.03.2010.
Lataa ja tulosta kartta Hitlerin Weserübung-operaatiosta.
-
Talvisota: Puolustussota 40 pakkasasteessa
22.03.2010.
Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton valloittavan Suomen nopeasti, mutta arvio oli väärä. 105 päivän sodassa kuoli jopa 250 000 venäläistä sotilasta.
-
-
-
Englannin kohtalo ratkaistiin vuonna 1066 Hastingsin taistelu
His nr. 11/2010 s. 14-21.
Normandian herttua Vilhelm ylitti syksyllä 1066 Englannin kanaalin mukanaan valloitusjoukot, joihin kuului jousimiehiä ja ritareita. Englannin kuningas Harald Godwininpoika joutui taistelemaan henkensä edestä Hastingsissä, missä käytiin yksi
historian tunnetuimmista taisteluista. -
-
Austerlitzin taistelu
His nr. 10/2008 s. 32-39.
Napoleonin joukot kohtasivat Venäjän ja Itävallan mahtavat armeijat Austerlitzin kaupungin lähellä Itävallassa. Ranskalaisilla oli selkeä miesalivoima, mutta Napoleon pani kaiken peliin
ja viritti ansan, jolla hän toivoi murskaavansa vihollisensa. -
Harald voitti Hastingsissa
His nr. 7/2008 s. 40-43.
Kun Englannin kuningas Harald Godwininpoika kuoli saatuaan nuolen silmäänsä Hastingsissa vuonna 1066, tie Englannin valtaistuimelle oli avoinna Normandian herttua Vilhelmille. Vallanvaihto teki lopun Skandinavian valta-asemasta Pohjanmeren alueella ja ankkuroi Englannin tiukasti katolisen kirkon valta-alueeseen kuuluvan Manner-Euroopan vaikutuspiiriin. Samalla Pohjoismaiden mahti
ja vaikutusvalta alkoivat hiipua. -
Aleksanteri olisi kuollut jo Granikosjoella
His nr. 6/2008 s. 54-57.
Vuonna 334 eaa. Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri ylitti Eurooppaa ja Vähä-Aasiaa erottavan Dardanellien salmen 37 000 miehen sotajoukkonsa kanssa. Hänen aikomuksenaan oli valloittaa Persia, joka oli aikansa mahtavin ja laajin suurvalta. Toukokuun alussa Aleksanteri joukkoineen kohtasi persialaisten valtavan armeijan Granikosjoen rannalla lähellä muinaista Troijaa. Aleksanteri johti rohkeasti pienen etujoukon taisteluun. Jos hän kuolisi, kaikki olisi menetetty.
-
Konstantinopolin kohtalonhetket
His nr. 5/2008 s. 50.
Huhtikuussa 1453 Konstantinopolia piiritti 200 000
ottomaania. Muurien sisäpuolella 10 000 bysanttilaista valmistautui puolustamaan kaupunkiaan, joka oli yli tuhat vuotta ollut kristikunnan viimeinen linnake itää vastaan. Nyt kaupungin kohtalo oli vaakalaudalla. -
Ruotsi kutistui puoleen
His nr. 3/2008 s. 60-63.
Vuonna 1808 Venäjä hyökkäsi tuolloin Ruotsille kuuluneeseen Suomeen. Ruotsin joukot taistelivat odottaen vahvistuksia, joita ei koskaan tullut. Suomen kohtalo ratkaistiin Oravaisten taistelussa.
-
Sulttaanin eliittisotilaat
His nr. 3/2008 s. 46-51.
Janitsaarit – ottomaanien valtakunnan eliittijoukot – olivat kurinalaisia, hyvin koulutettuja ja taistelussa vaarallisia vihollisia.
He elivät sotaa varten ja murskasivat kristittyjen sotajoukot kerta toisensa jälkeen. He taistelivat fanaattisesti levittääkseen islamia Eurooppaan, vaikka olivat itse syntyperältään kristittyjä. -
Kohtalokas Kadesh
His nr. 4/2010 s. 28-35.
Sotavaunuja, sotilaita kaikkialta valtakunnasta ja
farao joukkojen johtajana; kaikki näytti hyvältä, kun Ramesses II lähti valloittamaan Syyriaa. Hän antoi kuitenkin joukkojensa hajaantua ja huomasi yhtäkkiä seisovansa lähes yksin vastassaan 500 sotavaunua. -
-
-
Kosovo Poljen taistelu
His nr. 9/2009 s. 44-47.
Kosovo Poljen tasangosta tuli vuoden 1389 kesäkuussa 70 000 sotilaan taistelukenttä. Toisella puolella oli Eurooppaa havitellut ottomaanien sulttaani Murad joukkoineen
ja toisella puolella kristittyjen armeija johtajanaan serbialainen ruhtinas Lazar. Taistelu ratkaisisi Serbian
ja Euroopan kohtalon. -
Korea saattoi samurait häpeään
His nr. 3/2009 s. 54-59.
Huhtikuussa 1592 Etelä-Koreaan marssi 18 700 sotisopiin sonnustautunutta samuraita.
He kuuluivat Japanin sotapäällikön Hideyosihin voittamattomaan armeijaan. Hänen tavoitteensa oli päästä Korean kautta Kiinaan. - Sivu 1 / 2Seuraava
- Uusimmat
- Suositellut
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
