1. maailmansota

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Taskukelloja alettiin käyttää rannekellon tapaan ensimmäisessä maailmansodassa.

    Koska rannekello yleistyi?

    08.02.2012.

    Kuinka kauan kelloja on käytetty ranteessa?

  • Suuri pamaus

    His nr. 5/2010 s. 14-19.

    Saksalaiset olivat pitäneet asemansa Flanderissa Messinesin harjanteella sodan alusta vuodesta 1914 alkaen. Kesäkuussa 1917 britit tarjosivat saksalaisille yllätyksen, jota he olivat valmistelleet vuoden: historian siihen asti suurin ihmisen toteuttama räjähdys.

  • Britannian ja Ranskan laivastot ottivat seitsenvuotisessa sodassa toisistaan mittaa lähes kaikilla maailman merillä Intian valtamereltä Karibialle.

    Milloin sodasta tulee maailmansota?

    23.11.2011.

    Mikä oikein on maailmansodan määritelmä? Ja onko maailmansotia ollut vain kaksi?

  • Sukeltajat nostivat hylystä muun muassa useita valoventtiilejä sekä ohjausjärjestelmän telemoottorin.

    Laivanhylky kertoo katastrofin vaiheista

    10.11.2011.

    Hylystä nostetut laitteet voivat paljastaa yksityiskohtia ensimmäisen maailmansodan aikana upotetun matkustajalaiva Lusitanian viime hetkistä.

  • Lenin solmi Saksan kanssa rauhan ja veti Venäjän I  ­maailmansodasta maaliskuussa 1918.

    Britit yrittivät murhata Leninin

    06.07.2011.

    Hiljattain julkistettu asiakirja paljastaa Britannian yrittäneen murhauttaa V. I. Leninin pian Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.

  • Syvyyksien sotavoimat

    His nr. 8/2011 s. 22-27.

    Sukellusveneitä alettiin ensimmäisessä maailmansodassa käyttää laajassa mittakaavassa. Saksan sodanjohto suhtautui uuteen aseeseen aluksi epäillen, mutta asenne muuttui, kun sukellusveneet alkoivat tehokkaasti tuhota ympärysvaltojen aluksia.

  • Ensimmäinen panssarivaunu kärsi lastentaudeista

    His nr. 7/2011 s. 46-49.

    Valtavat miestappiot ja juoksuhautoihin jähmettynyt asemasota pakottivat etsimään uusia keinoja ensimmäisessä maailmansodassa. Brittien ratkaisu
    oli panssaroitu ajoneuvo. Mark 1 saattoi kuitenkin olla lähes yhtä vaarallinen miehistölleen kuin vihollisillekin.

  • Australialaiset ja intialaiset sotilaat taistelivat yhdessä brittien kanssa. Liittoutuneet menettivät Gallipolin taistelussa noin 140 000 miestä.

    Video: Gallipoli

    22.12.2010.

    Ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneet hyökkäsivät Gallipoliin odottaen nopeaa voittoa turkkilaisista. Niin ei käynyt. Tämä filmipätkä esittelee taistelun taustoja.

  • Asetoverien kirjeet kertovat uutta tietoa Hitleristä.
  • Luigi Lucheni Itävallan keisarinna Elisabethin murhan jälkeen otetussa poliisikuvassa.

    10 historiallista attentaattia

    26.11.2010.

    Salamurhat ja murhayritykset ovat jättäneet historiaan veriset jälkensä.

  • Etelä-Vietnam, 1966: Haavoittunutta amerikkalaissotilasta evakuoidaan Hill 484 -taistelusta. Hän kurottaa kohti toveriaan, joka on myös haavoittunut verisessä taistelussa Etelä-Vietnamin kansallista vapautusrintamaa Vietkongia vastaan. Amerikkalaiset valokuvaajat saivat kuvata Vietnamin sodassa kaikissa olosuhteissa. Kuvat vaikuttivat osaltaan siihen, että Yhdysvalloissa alettiin vaatia joukkojen poisvetämistä.

    Galleria: Historialliset täysosumat 2008–2009

    08.09.2010.

    Tässä voit tutustua Historia-lehdessä 2008–2009 julkaistuihin Historiallisiin täysosumiin.

  • Ranskan ratsuväki käytti vielä ensimmäisessä maailman­sodassa vartalonsa suojana niin sanottuja kyrasseja.

    Kuinka pitkään sotilaat käyttivät haarniskoja?

    25.06.2010.

    Missä sodassa käytettiin viimeisen kerran haarniskoja?

  • Pilates yhdisti voimaharjoittelun tasapainoharjoitteluun. Kuvassa hän on 70-vuotias.

    Kuka Pilates oli?

    28.05.2010.

    Kuka keksi Pilates-harjoittelun?

  • Suurvaltapeliä

    His nr. 16/2008 s. 08-09.

    Eurooppa oli jatkuvien kiistojen näyttämö. Vanhat imperiumit pitivät kynsin hampain kiinni asemastaan, uudet suurvallat taas tavoittelivat lisää valtaa. Suurvaltojen toiveet, varustelukilpailu, poliittinen rauhattomuus ja valtioiden väliset liittoumat olivat ajaneet Euroopan räjähdyspisteeseen. Arkkiherttua Frans Ferdinandin murha vuonna 1914 oli kipinä, joka viimein sytytti sodan.

  • Kaksi laukausta sytytti sodan

    His nr. 16/2008 s. 04-06.

    Sairaalloinen serbiopiskelija Gavrilo Princip haaveili sankariteoista maansa hyväksi. 28. kesäkuuta 1914 hän suuntasi revolverinsa kohti Itävalta-Unkarin kruununperillistä Frans Ferdinandia. Isku laukaisi poliittisen ketjureaktion ja syöksi maailman siihenastisen historian tuhoisimpaan sotaan.

  • Valtava räjähdys raunioitti Halifaxin

    His nr. 14/2007 s. 64-71.

    Miehistö souti kuin viimeistä päivää – se tiesi, mitä palava laiva kätki sisäänsä, ja siitä piti päästä mahdollisimman kauas! Suunnaton savupilvi houkutteli paikalle tuhansia katsojia. 6.12.1917 kello 9.04 tapahtui siihen asti suurin ihmisen aiheuttama räjähdys, joka pyyhkäisi kanadalaisen Halifaxin satamakaupungin taivaan tuuliin.

  • Puheet. Retorisista puutteistaan huolimatta Mussolinin värikäs ja voimakas kieli teki vaikutuksen ja kietoi kuulijat helposti pauloihinsa.

    Mussolini halusi luoda imperiumin

    28.12.2009.

    Benito Mussolini halusi luoda uuden Rooman valtakunnan. Karismaattinen ”Il Duce” sai Italian kansan pauloihinsa, mutta virhearvioinnit saivat kansan kääntymään häntä vastaan.

  • 158 maata osallistui sotaan

    His nr. 16/2008 s. 24-27.

    Varsinainen sotanäyttämö oli Euroopassa, mutta suurvaltojen verinen valtataistelu ulottui miltei kaikkialle maailmaan. Sotilaat matkasivat maapallon toiselle puolelle sotimaan, siirtomaissa taisteltiin eikä yksikään maailman meri ollut turvallinen purjehtia.

  • Pystysuora rintama

    His nr. 13/2007 s. 22-27.

    Italian sodanjohto julisti vuonna 1915 sodan Itävalta-Unkarille odottaen helppoa voittoa. Vaikea vuoristomaasto ja uudet puolustusaseet käänsivät tilanteen kuitenkin itävaltalaisten eduksi. Parissa vuodessa Italia oli menettänyt miljoona miestä ja osan Pohjois-Italiaa.

  • Taistelut taukosivat

    His nr. 14/2007 s. 22-27.

    24.12.1914 tapahtui se, mitä kaikki sotilasjohtajat pelkäävät: sotilaat päättivät yhteistuumin vastapuolen kanssa laskea aseensa ja viettää joulua. Saksalaiset, ranskalaiset ja britit nousivat juoksuhaudoistaan, lauloivat joululauluja, vaihtoivat lahjoja ja pelasivat jalkapalloa. Lopulta upseerien oli uhkailtava kovilla rangaistuksilla palauttaakseen miesten sotilaskurin.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.