His nr. 5/2010 s. 14-19.
Saksalaiset olivat pitäneet asemansa Flanderissa Messinesin harjanteella sodan alusta vuodesta 1914 alkaen. Kesäkuussa 1917 britit tarjosivat saksalaisille yllätyksen, jota he olivat valmistelleet vuoden: historian siihen asti suurin ihmisen toteuttama räjähdys.
23.11.2011.
Mikä oikein on maailmansodan määritelmä? Ja onko maailmansotia ollut vain kaksi?
10.11.2011.
Hylystä nostetut laitteet voivat paljastaa yksityiskohtia ensimmäisen maailmansodan aikana upotetun matkustajalaiva Lusitanian viime hetkistä.
06.07.2011.
Hiljattain julkistettu asiakirja paljastaa Britannian yrittäneen murhauttaa V. I. Leninin pian Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.
His nr. 8/2011 s. 22-27.
Sukellusveneitä alettiin ensimmäisessä maailmansodassa käyttää laajassa mittakaavassa. Saksan sodanjohto suhtautui uuteen aseeseen aluksi epäillen, mutta asenne muuttui, kun sukellusveneet alkoivat tehokkaasti tuhota ympärysvaltojen aluksia.
His nr. 7/2011 s. 46-49.
Valtavat miestappiot ja juoksuhautoihin jähmettynyt asemasota pakottivat etsimään uusia keinoja ensimmäisessä maailmansodassa. Brittien ratkaisu
oli panssaroitu ajoneuvo. Mark 1 saattoi kuitenkin olla lähes yhtä vaarallinen miehistölleen kuin vihollisillekin.
22.12.2010.
Ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneet hyökkäsivät Gallipoliin odottaen nopeaa voittoa turkkilaisista. Niin ei käynyt. Tämä filmipätkä esittelee taistelun taustoja.
26.11.2010.
Salamurhat ja murhayritykset ovat jättäneet historiaan veriset jälkensä.
08.09.2010.
Tässä voit tutustua Historia-lehdessä 2008–2009 julkaistuihin Historiallisiin täysosumiin.
25.06.2010.
Missä sodassa käytettiin viimeisen kerran haarniskoja?
His nr. 16/2008 s. 08-09.
Eurooppa oli jatkuvien kiistojen näyttämö. Vanhat imperiumit pitivät kynsin hampain kiinni asemastaan, uudet suurvallat taas tavoittelivat lisää valtaa. Suurvaltojen toiveet, varustelukilpailu, poliittinen rauhattomuus ja valtioiden väliset liittoumat olivat ajaneet Euroopan räjähdyspisteeseen. Arkkiherttua Frans Ferdinandin murha vuonna 1914 oli kipinä, joka viimein sytytti sodan.
His nr. 16/2008 s. 04-06.
Sairaalloinen serbiopiskelija Gavrilo Princip haaveili sankariteoista maansa hyväksi. 28. kesäkuuta 1914 hän suuntasi revolverinsa kohti Itävalta-Unkarin kruununperillistä Frans Ferdinandia. Isku laukaisi poliittisen ketjureaktion ja syöksi maailman siihenastisen historian tuhoisimpaan sotaan.
His nr. 14/2007 s. 64-71.
Miehistö souti kuin viimeistä päivää – se tiesi, mitä palava laiva kätki sisäänsä, ja siitä piti päästä mahdollisimman kauas! Suunnaton savupilvi houkutteli paikalle tuhansia katsojia. 6.12.1917 kello 9.04 tapahtui siihen asti suurin ihmisen aiheuttama räjähdys, joka pyyhkäisi kanadalaisen Halifaxin satamakaupungin taivaan tuuliin.
28.12.2009.
Benito Mussolini halusi luoda uuden Rooman valtakunnan. Karismaattinen ”Il Duce” sai Italian kansan pauloihinsa, mutta virhearvioinnit saivat kansan kääntymään häntä vastaan.
His nr. 16/2008 s. 24-27.
Varsinainen sotanäyttämö oli Euroopassa, mutta suurvaltojen verinen valtataistelu ulottui miltei kaikkialle maailmaan. Sotilaat matkasivat maapallon toiselle puolelle sotimaan, siirtomaissa taisteltiin eikä yksikään maailman meri ollut turvallinen purjehtia.
His nr. 13/2007 s. 22-27.
Italian sodanjohto julisti vuonna 1915 sodan Itävalta-Unkarille odottaen helppoa voittoa. Vaikea vuoristomaasto ja uudet puolustusaseet käänsivät tilanteen kuitenkin itävaltalaisten eduksi. Parissa vuodessa Italia oli menettänyt miljoona miestä ja osan Pohjois-Italiaa.
His nr. 14/2007 s. 22-27.
24.12.1914 tapahtui se, mitä kaikki sotilasjohtajat pelkäävät: sotilaat päättivät yhteistuumin vastapuolen kanssa laskea aseensa ja viettää joulua. Saksalaiset, ranskalaiset ja britit nousivat juoksuhaudoistaan, lauloivat joululauluja, vaihtoivat lahjoja ja pelasivat jalkapalloa. Lopulta upseerien oli uhkailtava kovilla rangaistuksilla palauttaakseen miesten sotilaskurin.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.