Natsien ryöstämien aarteiden jäljillä

Toisen maailmansodan riehuessa ryhmä taideasiantuntijoita lähetettiin Euroopan sota-alueille pelastamaan ja suojelemaan taidetta ja historiallisia rakennuksia. Saksan hävittyä sodan ryhmä sai tehtäväkseen etsiä natsien ryöstämät ja kätkemät taide-esineet.

Syyskuun 8. päivän vastaisena yönä 1944 belgialaisen Brüggen kaupungin katedraalin ovea ryskytettiin. Unenpöpperöinen vahtimestari kiskoi ylleen aamutakin ja meni avaamaan ovea. Sen takana oli kaksi saksalaisupseeria ja parikymmentä sotilasta.

Saksalaiset tunkeutuivat katedraaliin. Osa sieppasi Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaavan patsaan jalustaltaan ja raahasi sen patjan päällä ulos, ja toiset nostivat taulut seiniltä ja kantoivat ne ulkona odottaviin kuorma-autoihin, joissa oli Punaisen Ristin symbolit.

1500-luvun alkupuolelta peräisin oleva madonnaveistos oli italialaismestarin Michelangelon tekemä ja korvaamattoman arvokas. Brüggeläinen kangaskauppias oli tuonut sen Italiasta vuonna 1506 ja lahjoittanut sen katedraalille, jossa se oli siitä lähtien ollut. Nyt saksalaissotilaat kuitenkin ryöstivät arvokkaan patsaan ja lähtivät viemään sitä tuntemattomaan määränpäähän sodan runtelemassa Euroopassa.

Muutama päivä tapahtuman jälkeen brittijoukot saapuivat Brüggeen. Heidän mukanaan oli taidehistorioitsija Ronald Balfour Cambridgen yliopistosta. Hän alkoi heti kysellä katedraalin tuomiorovastilta ryöstöstä:

”Onko teillä minkäänlaista käsitystä siitä, milloin patsas vietiin pois Belgiasta?”

”Arvelisin, että pari päivää sitten, mutta saattaa olla, että vasta eilen”, kuului hieman epämääräinen vastaus.

Balfour kohensi silmälasejaan ja avasi muistikirjansa. Hän oli ollut niin lähellä. Päivä tai pari – ja rajalinja – erottivat hänet Michelangelon Madonnasta.